KUOHUNTAA SYYRIAN RAJALLA

 

Viime kuukaudet Israelin pääuutisissa on ollut Gazaa runsaammin, Syyria, josta Yhdysvallat ilmoitti jokin aika sitten vetävänsä joukkonsa. Nyt presidentti Donald Trump on kuitenkin hiukan peruutellut ja ilmoitti hidastavansa vetäytymisen aikataulua. Tähän vaikuttanee sekin, että Venäjä, Turkki ja Iran tukevat vahvasti Syyrian johtoa.

Israelin ja Syyrian välillä on ollut viime kuukausina useampia rajakahakoita, puolin ja toisin on jopa ammuttu ohjuksia. Israel vakuuttaa toimivansa, koska se katsoo, että Syyrian kohentunut ohjusvalmius on suoraa seurausta Iranin aseavusta ja sotilaallisesta toiminnasta maan rajojen sisällä. Äskettäisessä Israelin ilmaiskussa lähelle pääkaupunki Damaskosta kuoli toistakymmentä iranilaista sotilasta.

 

Joulukuussa Israelin ilmavoimat operoi Syyrian rajalla. Kun Syyrian ilmatorjunta yritti osua israelilaisiin, se ampuikin erehdyksessä alas venäläisen hävittäjäkoneen. Aiemmin syystalvella Israelin ilmatorjunta ampui alas syyrialaishävittäjän.

Välikohtaus oli ensimmäinen, jossa syyrialaishävittäjä loukkasi Israelin ilmatilaa vuoden 1974 jälkeen. Hallitus on muistuttanut tekevänsä kaikkensa kansalaisten turvallisuuden eteen Golanilla tai muualla Israelissa.

 

Israel valloitti Golanin kukkulat Syyrialta kuuden päivän sodassa vuonna 1967. Vuonna 1981 Israel liitti Golanin kukkulat osaksi valtiotaan. Kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut päätöstä.

Jännite on lisääntynyt Syyrian ja Israelin välisen puskurivyöhykkeen tuntumassa, jota YK:n rauhanturvaajat ovat valvoneet vuodesta 1974.

Syystalvella Venäjä ilmoitti, että Israel olisi suostuvainen suunnitelmaan, että Venäjä varmistaisi Syyriassa Israelin rajasta noin 100 kilometrin levyisen puskurivyöhykkeen Iranin sotilaita vastaan. Israelin hallituksen parissa tällainen epävirallinen sopimus on kiistetty. Israelin puolustusstrategissa pidetään ensiarvoisen tärkeänä, ettei Iran saa sillanpääasemaa edes sadan kilometrin säteelle Israelin rajasta.

 

Israel auttoi syksyllä YK:n rauhanturvaajien kanssa Syyriasta turvaan Jordaniaan puolueettomia, syyrialaisia siviilipuolustuksen avustustyöntekijöitä. Syyrian itsevaltaisen presidentin Bashar al-Assadin tukijat sekä Venäjä ovat kuitenkin syyttäneet näitä valkokypäriksi kutusuttuja auttajia muun muassa sotarikoksiin viittaavien videoiden väärentämisestä. Muun muassa näitten raporttien vuoksi ryhmän jäsenet ovat olleet suuressa vaarassa Assadin joukkojen ottaessa uudelleen valtaa kapinallisten alueilla. Länsimaissa valkokypärien järjestöä pidetään sankarillisena. Ryhmä oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 2016.

 

Mikäli Yhdysvallat lähtee Syyriasta, se lisää jännitettä Israelissa. Jo nyt maan armeija on toistuvasti iskenyt syyrialaiskohteisiin, joihin Iran on tuonut aseita ja pyrkii levittämään konfliktia Libanonin ja Israelin väliselle rajalle.

Loppuvuodesta Israelin armeija tukki sementillä ainakin viisi hyökkäystunnelia, joitten kautta Iranin tukema Hizbollah -ryhmä pyrkii Israelin puolelle. Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah uhosi loppuviikosta, että tunnelit ovat olleet valmiina jo vuosia, ja että ryhmällä on valmius aloittaa sotatoimet Israelia vastaan milloin tahansa.

 

Rajakonfliktiin liittyy Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tuore tapaaminen Moskovassa. Presidentit keskustelivat Syyrian tilanteesta ja vakuuttivat panostavansa terrorismin vastaiseen taisteluun maan pohjoisosassa, Idlibin maakunnassa.

Venäjä ja Turkki ovat yrittäneet luoda alueelle demilitarisoitua vyöhykettä, mutta Syyrian hallituksen vastaisten järjestöjen kuten Al-Nusran rintaman valta alueella on vahvistunut.

Putin kertoi Venäjän isännöivän lähitulevaisuudessa Syyria-huippukokousta, johon myös Turkki ja Iran osallistuisivat.

Venäjä tukee Syyrian johtajaa al-Assadia.

Turkki on tähän saakka puolestaan tukenut Syyrian oppositiota, mutta ei Yhdysvaltain tukemia kurditaistelijoita, joita se pitää terroristeina.

Syyrian presidentti on erittäin tyytyväinen Venäjän apuun. Valitettavasti maan armeija kohdistaa vähäisiin kapinallisjoukkoihin ankaria kostotoimia teloituksineen, joista se on saanut toistuvasti reklamaatioita kansainvälisiltä ihmisoikeustarkkailijoilta.

 

HEIKKI KANGAS, Israel

Israel raportti to 31.1.2019

KUOHUNTAA SYYRIAN RAJALLA - HEIKKI KANGAS
00:00 / 00:00
 
VAINOJEN MUISTOT

 

Suomessa ja monissa muissa läntisissä maissa vietetään 27. tammikuuta vainojen uhrien muistopäivää. Päivä virallistettiin YK:ssa vuonna 2006, jolloin saksalaisten pahimpien tuhoamisleirien kuten Auschwitzin vapauttamisesta oli kulunut 60 vuotta.

Vaikka muutkin kansat muun muassa armenialaiset 1900-luvun alussa, kambodzalaiset 1970-luvulla tai ruandalaiset 1990-luvulla ovat kokeneet kansanmurhia ja edelleen vainot jatkuvat eri puolilla maailmaa, menneitten vuosisatojen kiistatta hyljeksityimpiä kansoja on ollut juutalaiset. Vainon huipentuma oli Hitlerin Saksan holokausti.

 

Vaikka tämän päivän uhkat ovat toisenlaisia, juutalaisvastaisuuden synonyymiksi iskostui 1800-luvulla käyttöön otettu sana antisemitismi. Se on vihamielisyyttä, joka on ilmennyt vuosisatojen saatossa eriasteisena sortamisena, maasta karkotuksina sekä äärimuodossaan joukkomurhina. Tätä kielteistä asennetta on ollut kautta vuosisatojen juutalaisia kohtaan lähes kaikkialla, mihin he karkotettuina alkoivat siirtyä muinaisesta kotimaastaan reilut 2000 vuotta sitten.

 

Juutalaisten syrjinnän perusteena on käytetty niin uskontoa, politiikkaa, taloutta kuin rotuakin. Juutalaisten vaikutusvaltaa on leimattu eri suuravaltakunnissa haitalliseksi terveelle yhteiskunnalliselle ja kansalliselle kehitykselle ja edelleen ovat valitettavasti suosiossa juutalaisiin liitetyt salaliittoteoriat.

Juutalaisvainot alkoivat jo reilut 3000 vuotta sitten, jolloin Israelin jälkeläiset lisääntyivät Egyptissä ja joutuivat alistumaan isäntämaansa orjuuteen. Tuosta lähtien eriasteiset vainot ovat seuranneet juutalaisten historiassa.

Keskiajalla juutalaisviha huipentui pakkokäännyttäjien ristiretkiin, jotka myös kohdistuivat islaminuskoisiin. Myöhemmällä keskiajalla juutalaisia syytettiin mm. ruttoepidemiasta.

 

Israelissa näitä historiallisia vaikeita aikoja opetetaan kouluissa ja se on ollut usein esteenä kristittyjen ja juutalaisten rehelliselle vuoropuhelulle. Monien juutalaisten on ollut vaikea käsittää, että Jeesuksen aidot seuraajat eivät syyllisty väkivaltaan ja sortamiseen.

Katolinen kirkko laski keskiajalla perustuksen, joka teki joukkotuhon mahdolliseksi. Ristiretkiä seurasi kirkon inkvisitio, joka tuhosi paljon juutalaisia ja ajoi jäljelle jääneet juutalaiset 1400-luvun lopulla pois Espanjasta ja Portugalista. Toisaalta kaikki muutkin Rooman kirkon doktriineista poikenneet olivat alttiina syrjimiselle tai suoranaiselle vainolle.

 

Mutta holokaustia ei voi langettaa vain katolisen kirkon opetuksen syyksi. Uskonpuhdistaja Martti Luther julisti 1500-luvun alussa, ettei kristittyjen tule noudattaa suhteessaan juutalaisiin paavin lakia vaan kristillistä rakkautta.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Luther nimitti juutalaisia tuholaisiksi, jotka on häädettävä Euroopasta. Kaiketi hänen kärsivällisyytensä hiipui, kun kristittyjen niin sanottu rakkaus ei tuottanut joukkokääntymisiä.

Lähes kahden vuosituhannen ajan Eurooppa oli antisemitismin kehto, toisen maailmansodan jälkeen islamilaiset valtiot muuttuivat vahvemmin juutalaisvastaisiksi. Heillä rotuoppi nivoutui osaksi ylikansallista pyrkimystä muodostaa Lähi-itään yhtenäinen islamilainen valtioliitto, jossa ei ole sijaa juutalaisvaltiolle.

 

Yksittäiset iskut juutalaisia vastaan ovat taas viime vuosina lisääntyneet, samoin on holokaustin kieltäjien määrä kasvanut. Kieltäjiä on Euroopassakin suuri määrä. 

Juutalaisvastaisuuden stereotypiat ovat nousseet uudelleen esiin itäisessä Euroopassa, jossa juutalaisten väitetään hallitsevan politiikkaa sekä säätelevän koko maailman rahavirtoja. Arabimaitten ja muitten islamilaisten valtioitten julkaisuissa varoitetaan näistä samoista aiheista ja todistetaan väitteitä sillä, miten juutalaiset sortavat palestiinalaisarabeja. Viime vuosina Hitlerin perinteen on ominut erityisesti Iran, joka latelee säännöllisesti uhkauksia Israelille.

 

Israelin poliitikot ja antisemitismin vastaisen työn aktivistit muistuttavat, miten kansainvälinen holokaustin muistopäivä on merkittävä osa taistelussa vainoja vastaan. Viime vuosina täällä Israelissa on herättänyt runsaasti keskustelua se, että monien maitten poliitikot ottivat muutama vuosi sitten ydinaseneuvotteluihin avosylin vastaan Iranin edustajia, vaikka maan korkein johto kieltää samanaikaisesti holokaustin koskaan tapahtuneen. Iranin voikin sanoa omineen viime vuosina Hitlerin perinnön, kun maan johtajat latelevat uhkauksia Israelille.

 

HEIKKI KANGAS, Israel

Israel raportti to 24.1.2019

VAINOJEN MUISTOT - HEIKKI KANGAS
00:00 / 00:00
FOSSIILISET JALANJÄLJET – DINO-ONGELMA

 

Olen tavannut Israelissa muutamaan otteeseen arvostetun geologian tohtori Andrew Snellingin. Australiassa ja USA:ssa työuransa tehnyt tutkija selostaa, kuinka perinnäisen geologian on hankala tulkita, miten dinosaurusten jalanjäljet ovat säilyneet miljoonia vuosia maaperässä eivätkä ole huuhtoutuneet tai rapautuneet pois. Snellingin mukaan Raamatun alkulehdillä kerrottu maailmanlaajuinen vedenpaisumus selittää ilmiön.

 

Geologit ovat rekisteröineet paljon dinosaurusten jalanjälkiä eri puolilta maailmaa. Usein ne ovat pitkässä jonossa ja paljastavat eläinten astelleen tai juosseen kosteassa maassa.

Sekulaarit geologit ivaavat lyhyeen maailmankaikkeuden ikään uskovia tutkijoita kysymyksillä. Kuinka merkit kallioissa ovat voineet syntyä vedenpaisumuksessa ja vieläpä fossiloitua? Eivätkö vellovat vedet huuhdelleet jäljet pois?

Raamattu-uskolliset tutkijat puolestaan penäävät, että itse asiassa konventionaalisilla geologeilla on asiassa suurempi ristiriita: jos geologiset muutokset tapahtuvat hitaasti, jokseenkin varmasti mutaan painuneet jalanjäljet tuhoutuvat tuulten ja sateitten vaikutuksesta ennen kuin ne ovat peittyneet uusilla sedimenteillä ja kovettuneet kiveksi.

 

Snelling pitää Israelista löytyneitä fossiilisia dinon jälkiä oivallisena esimerkkinä. Beit Zeitin kylässä, vajaat kymmenen kilometriä Jerusalemista länteen, on paljaalla kalliopinnalla peräkkäiset vasemman ja oikean jalan askeleet. Kun jälkiä silmäilee, niissä näkyy selvästi kolme pitkää varvasta.

Snellingin mukaan mielenkiintoisin vihje jalanjälkien syntyyn on Juudean vuorten kalliotyyppissä, joka on karbonaattipitoista dolomiittia. Se on samankaltaista kuin lähiseudun kalkkikivi. Eri puolilla maailmaa on paljon kalkkikiveä, mutta harvinaisempi dolomiitti vaatii syntyäkseen erityiset olosuhteet.

Dolomiitti muodostuu äärimmäisissä oloissa, jollaisissa dinosaurukset eivät todennäköisesti normaalisti eläneet. Dolomiittia on kuumien lähteitten ympäristössä ja autiomaitten suolatasangoilla. Muut teoreettiset alueet, joissa dolomiittikalliota saattaa kehkeytyä ovat poikkeuksellisen suolaiset järvet ja merialueet, joissa maalla eläneet dinosaurukset eivät myöskään menestyisi.

 

Perinnäiset geologit uskovat, että nykyisyys on avain menneisyyteen. He eivät oleta dinojen jalanjälkiä löytyvän dolomiitista. Heidän paras ehdotuksensa on, että jostakin syystä dinosaurus käveli rantaliejussa, jonka vuorovedet peittivät. Silti tällä kuivalla alueella ei oletettavasti ollut ravintoa dinosauruksille.

Juudeassa päätelmien tekoa hankaloittaa laaja kallioalue. Dinosauruksen jäljet ovat paksun dolomiitti- ja kalkkikiviesiintymän alaosassa. Tällä kerrostumalla, jota nimitetään ”Juudean ryhmittymäksi”, on paksuutta 800 metriä. Jerusalem sekä Siionin että Temppelin vuoret ovat tämän Juudean vuoriryhmän päällä.

Suuria määriä kalkkikiveä kehittyy meriympäristössä, samoin dolomiittia. Näin ollen Juudean kallioryhmä muodostui todennäköisesti veden peittäessä koko alueen.
Snelling arvioi, että vedenpaisumuksen poikkeusoloissa, kun  syvyyden lähteet puhkesivat, massiiviset maanjäristykset kohottivat valtameren pintaa ja pyyhkäisivät mantereitten yli hyökyaaltona, tsunamina. Tässä mullistuksessa kalkkipitoiset sedimentit liikkuivat kohti maata.

Veden lämpötila kohosi progressiivisesti, kun vulkaaniset lähteet sekoittuivat meriveteen. Tulivuorenpurkaukset lisäsivät runsaskalkkiseen veteen myös magnesiumia. Kuuman veden, kalkin ja magnesiumin yhdistelmä muodosti tulvaveden mukana dolomiittikerrostumia.

Nämä tektoniset katastrofit selittävät tulvaveden lämpenemisen, maailmanlaajuisen tulvan ja sen, miksi mantereilla on valtava määrä karbonaattipitoisia ”merielämän” sedimenttejä.

 

Kun tulvavedet huuhtoivat sisämaata, dinosaurukset joutuivat veden varaan. Ne uivat selvitäkseen hengissä. Isoista eläimistä esimerkiksi elefantit toimivan tänään samoin spontaanisti, jos ne joutuvat yllättäen veteen.

 

Jälkiä jättäneet dinosaurukset huuhtoutuivat tulvaveden mukana. Ehkä viikkojen tai kuukausien kuluttua ne nääntyivät kuolinkamppailussaan ja hautautuivat tulvan mukana ylempiin maakerrostumiin, joista on myös löydetty fossiileja. Dinosaurusten fossiiliruumiita on löydetty poikkeuksetta korkeammista kerrostumista kuin niiden jalanjälkiä.

 

Snellingin mukaan jos perustamme käsityksemme maapallon historiasta Jumalan sanaan, voimme selittää dinosaurusten jalanjäljet, jopa ”merielämän” dolomiittikerrokset. Totuus on paljon kiehtovampi kuin ihmistekoinen historia.

 

HEIKKI KANGAS, Israel

Israel raportti to 17.1.2019

FOSSIILISET JALANJÄLJET – DINO-ONGELMA - HEIKKI KANGAS
00:00 / 00:00
 
ISRAELISSA ENNENAIKAISET VAALIT HUHTIKUUSSA

Israelin hallituspuolueet ilmoittivat joulun aikaan ennenaikaisista vaaleista, kun ne hävisivät luottamusäänestyksen parlamentissa. Lopullinen niitti tuli äänestyksessä uskonnollisten juutalaisten laajennetusta asevelvollisuudesta, jota ortodoksit ovat vahvasti vastustaneet ja onnistuneet siirtämään lain voimaantuloa vuosia.

Israeliin on ennakoitu jo useita kuukausia uusia vaaleja, sillä hallituksella on ollut viime vaiheessa vain yhden äänen enemmistö. Lisäksi oikeistolaisen hallituskoalition omat rivit ovat olleet varsin eripuraiset.

 

Hallituspuolueitten johtajat päättivät yksimielisesti, että parlamentti hajotetaan ja uudet vaalit järjestetään huhtikuussa.

Vaaleja aikaistetaan seitsemän kuukautta.

Pääministeri Benjamin Netanjahun oikeistolaisen Likud-puolueen julkaisemassa tiedotteessa kerrottiin, että vaalit järjestetään "taloudellisen ja kansallisen vastuullisuuden nimissä".

Hallituksen kaatuminen alkoi varmistua jo marraskuussa, kun puolustusministeri Avigdor Lieberman erosi protestina hallituksen ja Gazassa operoivan islamilaisen ääriliike Hamasin tulitaukoon. Tuolloin hän ei saanut läpi vaatimusta uusista vaaleista, vaan hallituksen muut pienpuolueet keinottelivat kiristääkseen etuja pääministeripuolueelta.

 

Pääministeri Netanjahu on tiukassa tilanteessa, sillä häntä vastaan on tutkinnan alla useita korruptioepäilyjä. Netanjahua koskeva syyteharkinta on sotkuinen vyyhti, joka on kestänyt parisen vuotta. Pääministerin oletetaan mm. saaneen muutamilta liikemieheltä laittomia luksuslahjoja. Yhdessä tutkimuksessa on nostettu esiin myös pääministerin ja hänen puolisonsa edustusvarojen väärinkäyttö.

Marraskuussa Habayit Hayehudi -puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Naftali Bennett hamusi itselleen puolustusministerin salkkua, mutta Netanjahu otti myös sen pestin itselleen. Hän on lisäksi ulkoministeri.

Bennett sanoi israelilaismedian haastatteluissa, että on parempi hävitä poliittisessa taistelussa Netanjahulle kuin hävitä Hamasin johtajalle.

 

Puolustusministeri Lieberman vaati eroilmoituksensa yhteydessä kovempia toimia palestiinalaisia vastaan. Hän ei usko Gazan tulitaukosopimuksen pitävän kuin hetken.

 

Bennettin puolueella on parlamentissa kahdeksan edustajaa, mutta nyt hän ilmoitti perustavansa uuden oikeistoryhmän, jonka kannatus on mielipidemittausten mukaan nousussa.

Tuoreitten gallupien mukaan Netanjahun oikeistolainen Likud -puolue voittaisi silti vaalit selvällä marginaalilla keskustalaiseen Yesh Atid -puolueeseen.

Netanjahu on ollut pääministerin tehtävissä yhtäjaksoisesti pisimpään Israelin poliitikosta. Jos Netanjahu tulee valituksi uudelleen, hän ohittaa myös vuosilla mitattuna pääministerikauden pituudessa maan ensimmäisen pääministerin David Ben Gurionin.

Kilpailevat poliitikot ovat tietenkin vaatineet pitkään Netanjahun eroa. Hänen kohdallaan jatkuu oikeusvyyhti. Hänen edeltäjänsä Ehud Olmert tuomittiin lahjusskandaalin seurauksena joitakin vuosia sitten vankilaan.

Netanjahun puolustajat ovat olleet sitä mieltä, että hän on joutunut tiedotusvälineitten ja vasemmistopoliitikkojen ajojahdin kouriin. Tässä kampanjassa on mm. huudettu iskulauseita, että "Bibi on syyllinen, kunnes hänet todetaan viattomaksi". Bibi on pääministerin lempinimi.

Vaikka viime aikojen mielipidemittaukset ovat osoittaneet Netanjahun henkilökohtaisen suosion laskua, hänen puolueensa kannatus on pysynyt vakaana. Oppositiosta ei ole näkyvissä selvää pääehdokasta, joka voisi haastaa Likud -puolueen.

Vaikka skandaalit ovat sävyttäneet monien Israelin hallituksen vetäjien kausia, Olmert oli ensimmäinen entinen pääministeri, joka on tuomittu telkien taakse.

1990-luvulla uskonnollisen Shas puolueen puheenjohtaja Arieh Deri tuomittiin useiksi vuosiksi vankeuteen. Hän toimi tuohon aikaan sisäministerinä. Derin käytti ministeriasemaansa väärin ja antoi perusteettomia avustuksia uskonnollisille kouluille ja kulttuurilaitoksille. Viime aikoina on jälleen tutkittu uskonnollisten juutalaisten keskuudessa suositun Derin uusia talousepäselvyyksiä.

 

Netanjahun virkakautta on viime kuukausina sävyttänyt myös Syyrian sisällissodan käänteet, jotka ovat tuoneet muun muassa Iranin osuutta uuteen valoon. Israelin armeija on pommittanut syyrialaiskohteita, joihin Iran on toimittanut aseita.

 

HEIKKI KANGAS, Israel

Israel raportti to 10.1.2019

ISRAELISSA ENNENAIKAISET VAALIT HUHTIKUUSSA - HEIKKI KANGAS
00:00 / 00:00
 
TRUMP, SYYRIA ja ISRAEL

Vuodesta 2015 lähtien Venäjän armeija on näkyvästi ja virallisesti tukenut Syyrian hallituksen taistelua sisällissodassa. Venäjän sotavoimat ovat edesauttaneet sen, että Syyrian diktatorinen presidentti Bashar al-Assad on säilyttänyt valtansa. Syyrian hallitus oli pitkään suurissa vaikeuksissa kapinallisina pitämiään joukkoja vastaan. Tuohon taisteluun Yhdysvallat yhtyi sotimalla ennen muuta ääri-islamilaista ISIS ryhmää vastaan. USA on tukenut kapinallisryhmistä muun muassa kurdijoukkoja, jotka nyt kokevat tulleensa petetyiksi, kun amerikkalaiset yllättäen lähtevät.

 

Israelissa USA:n presidentti Donald Trumpin ilmoitus joukkojen vetäytymisestä aiheuttaa jännitettä, sillä maan armeija on toistuvasti joutunut iskemään syyrialaiskohteisiin, joihin Iran on tuonut aseita ja pyrkii levittämään konfliktia Libanonin ja Israelin väliselle rajalle. Loppuvuodesta Israelin armeija on tukkinut sementillä ainakin viisi hyökkäystunnelia, joitten kautta Iranin tukema Hizbollah -ryhmä pyrkii Israelin puolelle.

 

Syyrian presidentti on erittäin tyytyväinen Venäjän apuun. Valitettavasti maan armeija kohdistaa vähäisiin kapinallisjoukkoihin ankaria kostotoimia. Kansainvälisten ihmisoikeustarkkailijoitten mukaan viime viikkoina on aloitettu laajamittaisia pikaoikeudenkäyntejä ja niitten jälkeen joukkoteloituksia täynnä olevissa vankiloissa.

 

Venäjä perusteli sotilaittensa lähettämistä Syyriaan kansallisilla turvallisuuseduilla. Sen joukot pysyvät ilmeisen pitkään Syyrian maaperällä.

Alkuvaiheessa Venäjä jakoi tietoja ilmaiskuista Yhdysvaltain johtaman liittouman kanssa, joka keskitti omat pommituksensa Isis -järjestön asemia ja joukkoja vastaan.

 

Venäjän joukot ovat operoineet Golanilla hyvinkin lähelle Israelin valvontarajaa. Pääministeri Benjamin Netanjahu ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat keskustelleet useaan otteeseen muun muassa maiden sotavoimien liikkeiden koordinoinnista. Yhdessä Israelin ohjusiskussa tapahtui virhearviointi, jonka seurauksena Syyrian ilmatorjunta ampui alas venäläisen hävittäjäkoneen. Tapahtuma lisäsi jännitettä Israelin ja Venäjän välillä.

 

Venäjä on lähettänyt jatkuvasti uutta aseistusta al-Assadin joukoille. Se oli myös sijoittanut jo aiemmin maahan runsaasti taistelukoneita sekä kuljetus- ja taisteluhelikoptereita sekä sotilaita. Venäjä on muun muassa rakentanut Latakiaan Välimeren rannikolle lentotukikohdan.

 

Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä on tähän saakka ollut isoja näkemyseroja Syyrian kriisin ratkaisusta. Yhdysvallat ei aiemmin hyväksynyt al-Assadin jatkamista Syyrian johdossa, kun taas Venäjä pitää Assadin roolia välttämättömänä uudelle hallinnolle.

 

Israelissa on suhtauduttu hyvin skeptisesti yrityksiin linkittää palestiinalaiskysymys Syyrian ongelmiin. Täällä pidetään kummallisena ajatuksena sitä, että esimerkiksi brittilähtöiset ISIS -muslimit ovat teloittaneet brittiläisiä kristittyjä, ja siitä syytetään juutalaisia.

ISISin raa´at otteet jättivät pitkäksi aikaa varjoonsa Syyrian muun sisällissodan, joka on jatkunut tauotta pian 8 vuotta. Al-Assadin väkivaltaiset käskyt ovat aiheuttaneet suoraan tai välillisesti lähes puolen miljoonan ihmisen kuoleman.

 

EU:n johtavat jäsenmaat ja Yhdysvallat ehdottivat jo konfliktin alkuvaiheessa tiukkoja pakotteita Syyriaa kohtaan. Kiina ja Venäjä kuitenkin torjuivat YK:n turvaneuvostossa veto-oikeudellaan pakotteitten voimaantulon.

Myöhemmin Syyriaa vastaan otettiin käyttöön lievät pakotteet ja saatiin aikaiseksi sopu, jonka perusteella maan kemiallisten aseitten varastoja tuhottiin. Kuitenkin selväsanainen Syyrian hallinnon tuomitseminen ei ole onnistunut YK:ssa. Turvallisuusneuvoston yksimielisyys ei valitettavasti ole riittänyt vahvempaan päätöslauselmaan, jota on käytetty monet kerrat Israelia vastaan. Israelin toimet ovat kuitenkin olleet suhteessa palestiinalaisiin huomattavasti lievempiä kuin Syyrian hallituksen nykyinen sotalinja.

 

Turvaneuvoston taannoiset lausumat samaistivat Syyrian sodan uhrit ja hyökkääjät. Lausuma valitettavasti antoi Assadille viestin jatkaa taistelua. Taistelujen pitkittyessä opposition rivit jakaantuivat ja ääri-islamistinen ISIS eli Islamilainen valtio käytti hajaannusta hyväkseen ja valloitti alueita Syyrian lisäksi Irakista.

Syyrian levottomuudet pitävät Israelin armeijan valmiustilassa. Syyriassa on niin hallituksen piirissä kuin sen vastaryhmissä erittäin jyrkkää Israelin vastaisuutta.

 

HEIKKI KANGAS, Israel

Israel raportti to 3.1.2019

TRUMP, SYYRIA ja ISRAEL - HEIKKI KANGAS
00:00 / 00:00