|
Katseet Jerusalemissa
1990 -luvun
puolivälissä uskottiin hyvin laajasti, että Israelin ja arabien
kiistat ratkeavat muutamassa vuodessa kattavaksi
rauhansopimukseksi. Sata huomattavaa kansainvälistä
tiedotusvälinettä yli 40 maasta esimerkiksi äänesti vuonna 1994
Lähi-idän rauhankehityksen vuoden tärkeimmäksi
uutistapahtumaksi.
Toisin on käynyt. Sinänsä myönteiset rauhansopimukset Jordanian
ja Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) kanssa pehmensivät
ilmapiirin, mutta räjähdysherkkä kiista Jerusalemista muhii yhä.
Sopua ei ole syntynyt myöskään Syyrian ja Libanonin kanssa.
Jerusalemissa on nykyisin reilut 630 000 asukasta, joista vajaa
kolmannes palestiinalaisarabeja. Osalla heistä on Israelin
kansalaisuus, osalla Jordanian passi tai pakolaisen status. Tämä
johtuu vuoden 1967 kuuden päivän sodasta, jolloin Israel
valtaisi itäisen osan Jerusalemia Jordanialta.
Tänään neuvotellaan paitsi Vanhan kaupungin hallinnasta myös
arabilähiöitten kohtalosta. Palestiinalaiset alkoivat 1990
-luvun alussa keskittää hallintoaan arabien asuttamaan
Itä-Jerusalemiin. Tavoitteena on ollut vahva fyysinen asema
rauhanneuvottelujen viimeiselle kierrokselle, jonka odotetaan
käynnistyvän tulevana syksynä. Kiire on mutkistanut asiota.
Jerusalemin kaupunginjohtajana lähes 30 vuotta toiminut
vetraanipoliitikko Teddy Kollek osui rauhanneuvottelujen
alkuvaiheissa oikeaan todetessaan: "Me haluamme kaiken
tapahtuvan nyt. Mutta yksinkertainen totuus on, että asiat
vaativat aikaa kypsyäkseen. Roomaa ei rakennettu päivässä; niin
ei myöskään saavuteta täydellistä ja todellista rauhaa
Lähi-idässä yhdessä kuukaudessa tai vuodessa."
Kollekin mukaan tätä totuutta on vaikea hyväksyä, koska
tiedotusvälineet takovat jatkuvasti sateliittien kautta tuoretta
tietoa
ja lataavat
suuria odotuksia.
Monet palestiinalaiset elävät Jerusalemin seudulla
köyhyysloukussa ja islamin sekä juutalaisten äänekkäät
ääriryhmät huutavat yhä uhkauksia rauhanprosessia vastaan.
Vaikka terrori-iskut ovat huomattavasti viime vuosina
vähentyneet, ne kuuluvat silti osana pääkaupungin arkeen.
Eläkkeelle siirtynyt Kollek edustaa maltillista linjaa
suhteessaan Jerusalemiin. Hänen mielestä Israel on saavuttanut
suvereniteetin kaupungissa takaamalla niin muslimeille kuin
kristityillekin vapaan pääsyn pyhille paikoilleen.
Israelin nykyinen hallitus on Kollekin linjoilla. Sen mielestä
vapauden politiikka pohjustaa kaupungin yhtenäisyyttä, mutta
säilyttää Israelilla ylimmän määräysvallan. Se ei sulje pois
palestiinalaisten oikeutta pitää kaupunkia uskonnollisena
keskuksenaan ja perustaa hallintokaupunkinsa esimerkiksi
Ramallahiin, joka on yhtä lähellä Jerusalemia kuin sen läntiset,
uudet juutalaislähiöt.
Arabien vaatimus Jerusalemista jaettuna pääkaupunkina vaikuttaa
kuitenkin liian kovalta. Juutalaisten valtaenemmistö pitää
1980-luvun parlamentin päätöksen mukaisesti Jerusalemia Israelin
ikuisena ja jakamattomana pääkaupunkina.
takaisin |
