Golan – kiistojen kukkulat

Jeesus teki Gennesaretin järven ympäristössä useita ihmetöitä. Evankeliumeissa kerrotaan, että hän ajoi miehestä riivaajia sikoihin ja miten hän ruokki viidellä leivällä ja kahdella kalalla tuhansien ihmisten joukon. Näitten tapahtumien muistoksi on alueelle rakennettu eri vuosisatoina kirkkoja ja luostareita. Tunnetuimmat rakennukset tai niiden rauniot ovat järven pohjoispäässä Tabghassa ja koilliskulmalla Kursissa.

Järven itärannalla on Hippos, joka kuului Uuden testamentin aikaan kreikkalais-roomalaiseen kymmenen kaupungin liittoon, Dekapolikseen. Tuolla alueella Jeesus myös liikkui. Kristillisen historian ensimmäisinä vuosisatoina suuressa kukkulakaupungissa oli piispanistuin. Hippoksen kautta kulki kauppareitti Jordanin laaksosta Golanin kautta Damaskokseen.

Golanin ylätasangon keskusosa on tuliperäistä basalttikiveä ja se nousee tasaisesti kohti pohjoista. Ylängön korkeimmat osat kohoavat yli tuhanteen metriin, Hermonin piikki lähentelee kolmea kilometriä.

Raamatullisena aikana Golania, joka jää Jordanjoen sivuhaaran Jarmukin pohjoispuolelle, kutsuttiin Basaniksi. Mooseksen kirjassa mainitaan mm. Basanin härät sekä alueella sijainnut turvakaupunki, johon tahattomaan tappoon syyllistynyt saattoi paeta verikostajaa.

Arkeologiaa
Golanilla on tehty systemaattisia muinaistutkimuksia vasta sen jälkeen, kun alue tuli Israelin haltuun vuoden 1967 sodassa. Ylängöltä on löydetty esimerkiksi kalkoliittisen ajan (yli 2000 vuotta eKr.) työkaluja, joita on käytetty maanviljelyssä. Keskipronssikautiset (noin 2000 v. eKr.) kivihaudat, dolmenit kuuluvat samoin alueen muinaishistoriaan. Raamattu kertoo, että tuohon aikaan alueella liikkuivat amorilaiset.

Suomalainen teologian tohtori ja tutkija Eero Junkkaala on kuluvalla vuosikymmenellä kaivanut kymmenien suomalaisten vapaaehtoisten kanssa erityisesti eteläisellä Golanilla. He tekevät työtä israelilaisten arkeologien johdolla. Haravointi on tuottanut runsaasti pronssikauden esineistöä. Tutkimuksia on tehty alueella, jossa oletettavasti sijaitsi Golanin Afek. Tuon kaupungin luona käytiin Vanhan testamentin kuningasten kaudella taistelu Israelin Ahabin ja Syyrian Ben-Hadadin joukkojen välillä (1. Kuningasten kirja 20).

Golanilla on mielenkiintoisen juutalaisasutuksen, Gamlan rauniot, joissa on hyvin säilyneet synagogan perustukset. Kaupungin tuho liittyy juutalaissotiin. Juutalaiset kapinoivat keisarikulttia vastaan ja halusivat ilmeisesti palauttaa ainakin uskonnollisen itsemääräämisoikeuden. Roomalaiset tekivät määrätietoisia iskuja sissejä vastaan Välimeren rannikolta, jossa oli heidän aluepääkaupunkinsa Kesarea. Rankaisuretket ulottuivat Golanillekin. Aikalaishistorioitsija Josefus Flavius kertoo, kuinka Gamlan viimeiset 5 000 puolustajaa syöksyivät kukkulajyrkänteeltä mieluummin kuolemaan kuin antautuivat roomalaisille.

Juutalaissodan niittinä pidetään vuotta 70, jolloin roomalaiset tuhosivat Jerusalemin. Taisteluissa kuoli ilmeisesti yli miljoona juutalaista. Joukkoja harvensi myös juutalaisten keskinäinen valtataistelu.

Rauhanponnistelut
Golan on jatkuvasti uutisotsikoissa. Syyrian presidentti on vaatinut alueen luovuttamista ehtona sille, että hän yleensä suostuu rauhanneuvotteluihin. Israelin kevään 1999 hallitusvaihdos pehmensi ilmapiiriä neuvottelurintamalla. Vaikka maitten välillä yhä vallitsee periaatteessa sotatila, avoimia yhteenottoja ei ole ollut vuoden 1973 Jom Kippur -sodan jälkeen. Golanin rauhaa vartioivat kansainväliset YK –joukot. Satoja suomalaisia oli vuoteen 1993 saakka alueella rauhanturvaajina.

© Heikki Kangas

Golanin vesiaarteet - Dan ja Banias

Pohjoisen Israelin tärkeimmät vesilähteet pulppuavat Hermonvuoren uumenista ja yhtyvät Hulan laaksossa Jordanjoeksi, joka laskee Betsaidan syvän rotkolaakson kautta vetensä Gennesaretiin.

Hula oli Raamatun aikana laaja suoalue, joka kuivattiin 1950-luvulla pääosin viljelysmaaksi. Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä kuitenkin aloitettiin yllättävä ohjelma, jossa osaa viljelyalasta saatetaan takaisin suoksi! Saasteet ovat päässeet rehevöittämään Jordania ja sitä kautta Israelin tärkeintä makeavesiallasta, Gennesaretia. Suo toimii lannoitteitten ja muitten epäpuhtauksien filtterinä.

Hulan laaksossa on jäljellä pieni suoluonnon suojelualue, jossa pysähtyy syystalvella miljoonia muuttolintuja matkallaan pohjoiseen Afrikkaan, josta ne keväällä palaavat jälleen laakson kautta pohjoiseen Eurooppaan. Hula on osa noin 6 000 kilometrin pituista Syyrian –Afrikan hautavajoamaa, josta on yli 400 kilometriä Israelin alueella. Jordanin laakson jälkeen vajoama jatkuu Kuolleen meren kautta Aravan autiomaahan ja Punaiselle merelle.

Suurimmat vesilähteet ovat muinaisen Danin kaupungin tuntumassa. Dan on nykyisin luonnonsuojelualuetta. Alueen toinen luonnonkaunis suojelualue, Banias eli Jeesuksen aikainen Filippuksen Kesarea on vain noin kymmenen kilometrin päässä Danista. Molemmissa kohteissa on tehty laajoja arkeologisia kaivauksia.

Raamatussa Samuelin kirjassa todetaan, miten Israelin alue ulottuu Danista Beershevaan. Danissa on Israelin toiseksi suurin rauniokumpu. Suurin on kanaanilaiskaupunki Hazor, joka on Hulan laakson eteläpäässä. Danissa on tehty arkeologisia kaivauksia vuodesta 1966 lähtien. Sieltä löydettiin tämän vuosikymmenen puolivälissä kiveen hakattu kirjoitus, jossa mainitaan Daavidin huone. Sen uskotaan viittaavan kuningas Daavidiin.

Filippuksen Kesarea
Filippuksen Kesarea yhdistyy Herodes Suuren poikaan Filippukseen. Nimi erotti Jeesuksen aikaan kaupungin Välimeren rannikon Kesaresta. Nykyisellä Banias –nimellä on yhteys roomalaisten pelättyyn paimenjumalaan Paniin. Sen palvontapaikka on nähtävissä Baniaksen lähteen luona.

Banias oli Syyrian sotilastukikohtana 1960-luvulle, siksi tehokkaat muinaistutkimukset käynnistyivät vasta miinojen raivaamisen jälkeen 1980-luvun alussa. Kaivaukset jatkuvat. Tähän mennessä on tullut esiin roomalais- ja bysanttilaiskauden taloja, mosaiikkilattioita ja vesijohtoja. Muutama vuosi sitten löytyi useita kreikkalais-roomalaisia jumalankuvapatsaita.

Uudessa testamentissa kerrotaan, miten Jeesus Filippuksen Kesareassa kyseli oppilailta, kuka hän oikein on. Pietari vastasi: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika.” Tuon uskontunnustuksen jälkeen Jeesus alkoi paljastaa yksityiskohtaisemmin oppilailleen tehtäväänsä ja kärsimistään koko ihmiskunnan puolesta.

Tämän päivän Banias on erittäin suosittu retkikohde. Sen putouksilla ja virran äärellä käy tuhansittain patikoitsijoita ja eväsretkeilijöitä. Mikäli Israel suostuu antamaan Syyrialle koko Golanin rauhaa vastaan, Baniaskin kuuluu luovutettaviin kohteisiin.

© Heikki Kangas

Artikkelit on julkaistu marraskuussa 1999 Hyvä Sanoma aikakauslehden sarjassa Pyhät paikat – eilen ja tänään.