Radio Dei 1

Viikko 48/ 27.11. 2008
KRISTALLIYÖN MUISTO JA MORMONIKASTEET

Marraskuun 9. päivänä 70 vuotta sitten annettiin Saksassa ensimmäiset hyvin vakavat alkutahdit tulevalle juutalaisten ja muitten vähemmistöjen joukkosurmalle. Toki juutalaisvastaisia kampanjoita oli paljon jo aiemminkin, mutta Kristalliyönä lyötiin säpäleiksi juutalaisten kauppojen ikkunoita, liikkeet ryöstettiin ja joukkohysteriassa myös surmattiin kymmeniä juutalaisia. Yön tapahtumia pidetään varsinaisesti holokaustin alkuna.
Kristalliyö eli saksaksi Kristallnacht sai nimensä rikottujen ikkunoiden lasinsirpaleista. Natsit oikeuttivat kristalliyön sen perusteella, että Saksasta Pariisiin vainoja paennut juutalaismies surmasi Saksan lähetystövirkailijan. Ernst von Rathin murha laukaisi väkivallan aallon juutalaisia vastaan Saksassa. Hyökkäys näytti spontaanilta, mutta Saksan hallitus oli järjestämässä sitä. Hallitus toimi virallisten kanavien lisäksi Adolf Hitlerin johtaman kansallissosialistisen natsipuolueen organisaation kautta.
Vainossa tuhottiin alkuvaiheessa satoja synagogia, juutalaisia hautausmaita, yli 7000 kauppaliikettä ja kotia. Yli 30.000 juutalaista vietiin keskitysleireihin. Arvio ensimmäisen vainoaallon kuoliaaksi hakattujen määrästä vaihtelee vajaasta 30:stä yli 90:een. Eri lähteet antavat hyvin erilaisia lukuja tuhoista.
Kristalliyön tapahtumat synnyttivät kansainvälisen reaktion eri puolilla maailmaa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa monet natsimyönteiset liikkeet tuomittiin, mikä johti niiden merkityksen vähenemiseen muualla. Hitlerin yksinvaltiutta ja natsien valtaannousua Saksassa se ei kuitenkaan pysäyttänyt.
Kristalliyötä seuranneitten tapahtumien vuoksi juutalaiset ovat herkkiä, joittenkin mielestä yliherkkiäkin juutalaisvastaisuudelle, antisemitismille. Herkkyys on kuitenkin ymmärrettävissä, jos ajattelee kuuden miljoonan ihmisen tuhoamista pelkästään kansallisuutensa perusteella.

Saksassa lainsäädäntötoimet uusnatseja vastaan ovat tiukkoja. Silti maassa ja erityisesti sen itäisissä osissa antisemitismi elää tiukassa. Juutalaisiin kohdistuneiden rikosten määrä kohosi Saksassa tämän vuoden tammi- ja syyskuun välisenä aikana lähes kahdeksaansataan. Asia käy ilmi Saksan parlamentin teettämästä selvityksestä. Rikokset lisääntyivät viime vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna runsaalla kahdeksallakymmenellä. Parlamentin selvityksen mukaan antisemitismiä esiintyy kaikissa maan väestöryhmissä. Israelilainen Jerusalem Post –lehti uutisoi tämän kuun alussa, että Saksan parlamentin selvitys ja sen pohjalta päätetyt toimenpiteet juutalaisten aseman parantamiseksi ovat johtaneet antisemitismisyytöksiin myös maan parlamentissa.
Kansanedustuslaitos perusti komitean, joka raportoi juutalaisvastaisista rikoksista, mutta osa vasemmiston edustajista vastusti ehdotusta äänestyksessä. He pelkäsivät Saksan liittovaltion hyödyntävän juutalaisasiaa omien ulkopoliittisten päämääriensä vuoksi. Tuolloin esimerkiksi puolustusliitto Naton, Yhdysvaltain tai Israelin arvosteleminen voisi edustajien mukaan johtaa antisemitismisyytöksiin. Osa kansanedustajista syytti puolestaan esityksen vastustajia Israelin valtion vastaisesta antisionismista, johon kätkeytyy antisemitismiä.

Kristalliyön muiston yhtenä juonteena ovat syksyllä olleet uutisissa ne holokaustista selvinneet, jotka pitävät rienaavana mormonien tapaa hankkia yhdyskuntaansa uusia jäseniä. Mormonit ovat liittäneet yhteisöönsä tuhansittain keskitysleireillä kuolleita juutalaisia. Holokaustista selvinneitten mukaan monet juutalaiset kuolivat Saksan toisen maailmansodan aikaisilla keskitysleireillä uskonsa tähden, joten mormonien ei pidä kastaa heitä omaan uskoonsa. Asiasta ovat kertoneet mm. Jerusalem ja Washington Post-lehdet.
Holokaustista selvinneet juutalaiset pääsivät vuonna 1995 mormonien kanssa sovintoon siitä, että mormonit rajoittavat kuolleiden puolesta suoritettuja kasteita. Mormonit ovat kuitenkin jatkaneet sukutietokantojensa päivittämistä myös keskitysleireillä surmansa saaneiden tiedoilla.
Mormonien mukaan kuolleen puolesta suoritettu kaste tarjoaa vainajalle mahdollisuuden liittyä mormonikirkkoon, jolloin hän voi yhdistyä perheeseensä tuonpuoleisessa. Katolinen kirkko päätti tämän vuoden toukokuussa estää jatkossa jäsenrekistereidensä joutumisen mormonien haltuun, jotta vainajien puolesta ei suoritettaisi mormonikasteita.

Viikko 46/ 13.11. 2008
JUUTALAISTEN JA ARABIEN SELKKAUS AKKOSSA

Juutalaisten ja Israelin arabien yhteenottojen uhka on jatkunut noin kuukauden Pohjois-Israelissa. Galilean Akko on ollut yksi mallikaupungeista, jota on kiitelty kahden väestönosan rauhaisasta rinnakkaiselosta. Välimeren rantakaupungissa on pitkään ollut juutalainen pormestari ja arabien riveistä apulaispormestari.
Akko on matkailullisesti tärkeä, sillä muun muassa YK:n tiede- ja taide- ja kulttuurijärjestö UNESCO nimesi kaupungin neljä vuotta sitten maailmanperinnekohteeksi. Akon Vanhassa kaupungissa on arvokkaat 1100- ja 1200-lukujen ristiretkeläiskaupungin rauniot, muinainen satama-alue sekä Turkinvallan ajan kohteet.
Akon kaupungin 53.000 asukkaasta noin kolmannes on arabeja. Kaikista Israelin kansalaisista heitä on 20 prosenttia.
Israelin väistyvä pääministeri Ehud Olmert kehotti lokakuussa levottomuuksien alkuvaiheessa poliisia "nollatoleranssiin" mellakoijia kohtaan. Levottomuudet alkoivat juutalaisten suurena juhlapyhänä jom kippurina, jolloin lähes koko kansa paastoaa ja rukoilee. Arabiautoilija ajoi keskiyöllä juutalaisten kaupunginosaan. Arabien mukaan autoilija erehtyi hiljaiselle kadulle, juutalaisten mukaan arabi provosoi tahallaan tilannetta ajamalla kovaa ja soittamalla autossaan kovaäänisesti musiikkia.
Kun ortodoksijuutalaiset hermostuivat tilanteesta ja alkoivat kivittää, autoilija haki apujoukkoja arabilähiöstä. Kymmenien miesten ryhmä rikkoi juutalaiskauppojen ja kotien ikkunoita sekä tuhosi katujen varsiin parkkeerattuja autoja. Monet paikalliset asukkaat vertasivat tilannetta 70 vuoden takaisiin tapahtumiin Saksassa, jolloin natsit kivittivät järjestelmällisesti niin sanottuna Kristalliyönä juutalaisten kauppojen, kotien ja synagogien ikkunat sekä pahoinpitelivät juutalaisia.
Tilanne riistäytyi Akkossa käsistä vielä huikeammin, kun moskeijassa saarnattiin, että juutalaiset ovat kivittäneet kuoliaaksi arabiautoilijan. Tosiasiassa autoa ajanut mies ei edes vahingoittunut kahinassa.
Yhteenottojen jatkuessa mellakoitsijat polttivat toistensa koteja ja autoja. Tilannetta oli rauhoittamassa pahimmillaan noin tuhat poliisia, jotka pidättivät useita kymmeniä ihmisiä.
Myöhemmin arabiautoilija sanoi muun muassa parlamentin knessetin erikoisistunnossa olevansa valmis "uhrautumaan", jotta tilanne laukeaisi. Samoin koetti moskeijassa valehdellut arabimies perua ja pahoitella puheitaan arabimiehen kuolemasta juutalaisjengin käsissä.

Taloudellisia vahinkoja ovat kärsineet paikallisten asukkaitten lisäksi hotellit ja muut majoittajat, kun Akon syksyisen matkailusesongin, lehtimajanjuhlan ajan varaukset peruttiin. Kaupunginhallitus peruutti lisäksi Akon vanhan kaupungin kuuluisat teatterifestivaalit, joissa juutalaiset ja arabit ovat perinteisesti esiintyneet yhdessä.
Akon tapahtumat olivat jälleen kerran muistutus siitä, miten herkkiä samassa maassa elävän kahden kansan suhteet voivat olla. Israelin kansalaisina asuvat arabit ovat veriveljiä Länsirannan ja Gazan palestiinalaisarabien kanssa. He eivät käy Israelin armeijaa, koska Israelin hallinto ei halua heitä palvelukseen turvallisuussyistä ja toisaalta arabit eivät tietenkään halua vapaaehtoisesti asettua ase tanassa sukulaisiaan vastaan.
Kun palestiinalaisten toinen väkivaltainen kansannousu, intifada alkoi syksyllä 2000, muun muassa Galilean Nasaretissa oli suuria solidaarisuusmellakoita. Tuhansien mielenosoittajien vastustus riistäytyi käsistä, jolloin poliisit ampuivat väkijoukkoon, ja toistakymmentä ihmistä kuoli.
Israelin 7,4 miljoonan väestöstä noin miljoona ja neljäsataa tuhatta on arabeja. Palestiinalaisalueilla asuu reilut 3,5 miljoonaa arabia. Arabiväestön olot Israelin kansalaisina ovat taloudellisesti huomattavasti paremmat ja henkisesti vapaammat kuin palestiinalaisalueilla. Siksi mielipidemittauksissa arabikansalaisten selvä enemmistö on ilmaissut halunsa elää Israelin hallituksen alamaisina, vaikka maan rinnalle syntyisikin itsenäinen Palestiinan valtio.
Palestiinalaisalue on jakautunut poliittisesti kahtia, suurempaa Länsirantaa hallitsee Jasser Arafatin aikoinaan perustama Fatah –liike, jonka piiristä on nykyinen presidentti Mahmoud Abbas. Gazassa on vallassa ääri-islamistinen Hamas, joka ei halua rauhaa Israelin kanssa.

Viikko 45/ 06.11. 2008
LÄHI-IDÄSSÄ ODOTETAAN OBAMALTA TEHOSTUVIA RAUHANPONNISTELUJA

Sekä Israelin virkaa tekevä ja helmikuussa väistyvä pääministeri Ehud Olmert että palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas toivovat, että Yhdysvaltain tuleva presidentti, demokraattipuolueen Barack Obama kohentaa Lähi-idän rauhanprosessia. Molemmat puhuivat jo tiistaina vaalituloksen seurauksista, silloin he eivät kuitenkaan ennakoineet vaalitulosta, vaan sanoivat kykenevänsä neuvotteluihin molempien presidenttikandidaattien kanssa.
Vaikka amerikkalaisten ulkopolitiikkaan tulee nähtävästi suuriakin muutoksia, tällä viikolla Lähi-idän kiistaa käsitellään vielä istuvan presidentin George W. Bushin hallituksen tukemana Egyptissä. Ulkoministeri Condoleezza Rice aikoo kertaalleen antaa osapuolille yhteenvedon viime vuosien neuvotteluista, joitten merkeissä hän on käynyt Lähi-idässä yli 20 kertaa. Hän ei enää pysty hiillostamaan osapuolia palamaan USA:n, EU:n, Venäjän ja YK:n valmistelemaan tiekartta –rauhanohjelmaan, jonka pohjalta presidentti Bush uskoi Lähi-idän rauhan muotoutuvan vielä tämän vuoden aikana. Tiekartta -paketti valmisteltiin jo vuonna 2003.

Israelissa pelättiin ennen vaaleja, että uusi presidentti Obama avaa neuvottelut palestiinalaisen Hamasin ja muitten Israelin vastaisten ääriliikkeitten kanssa.
Aihetta ruodittiin alkuviikosta muun muassa Israelin suurimman päivälehden Yediot Ahronotin pääkirjoitussivulla. Pohdinnan taustalla olivat Obaman puheet vaalikampanjan aikana, jolloin hän muun muassa totesi, ettei hän sulje pois neuvotteluja minkään kansan, kansanliikkeen tai valtion kanssa. Hän viittasi myös mahdollisuuteen neuvotella Iranin ja Syyrian kanssa, jotka tähän mennessä ovat kuuluneet USA:n mustalle listalle terroriyhteyksiensä vuoksi.
Israelissa on pohdittu sitä, että keskustelun avaaminen Hamasin tapaisten ryhmien suuntaan, tekee niistä neuvottelukumppaneita ja laillistaa väkivaltaiset toimintatavat, vaikka ne virallisesti on Yhdysvalloissa luokiteltu terroriliikkeiksi.
Obaman edeltäjä Bush ei tavannut Hamasin edustajia, eikä aikoinaan suostunut myöskään neuvotteluihin Palestiinan vapautusjärjestön puheenjohtajan Jasser Arafatin kanssa. Samaa linjaa piti republikaanien presidenttiehdokas John McCain käydessään kampanjansa aikana Lähi-idässä, hän ei kohdannut Arafatin seuraajaa Abbasia.
Syyskesällä Israelissa vieraillessaan Obama sanoi tukevansa Jerusalemia Israelin jakamattomana pääkaupunkina, mutta perui väärinkäsitykseen vedoten tämän lausumansa heti matkansa jälkeen. Myöhemmin arabilehdistö vakuutti, että Obama olisi kahdenkeskisissä neuvotteluissa presidentti Abbasin kanssa luvannut tukensa palestiinalaisjohdon tavoitteelle tehdä ainakin osasta Jerusalemia Palestiinan pääkaupunki. Tuota väittämää ei ole kuitenkaan vahvistettu.

Samaan aikaan kun spekulaatiot USA:n uuden presidentin vaikutuksesta koko maailmaa koettelevaan talouskriisiin ja rauhanohjelmiin aaltoilevat korkeina, Israelin ja palestiinalaisalueitten rajalla ovat alkaneet uudet yhteenotot. Palestiinalaisten Hamas-järjestö ampui keskiviikkona kymmeniä raketteja Israeliin. Tulitus tehtiin muutama tunti sen jälkeen kun Israel oli tehnyt ilmaiskuja Hamasin johtamalle palestiinalaisten Gazan itsehallintoalueelle.
Ääri-islamilainen Hamas ja Israel solmivat Egyptin välityksellä aselevon viime kesäkuussa ja se päättyi lokakuussa. Aselevon aikana ei osapuolten kesken ollut vakavampia sotaisuuksia, vaikka Hamas ampui tuolloinkin säännöllisin välein raketteja. Israelin viranomaisten mukaan näitä aseleporikkomuksia oli kaikkiaan yli 50.
Israelin rajapartio löysi tällä viikolla Hamasin tunnelin, jonka kautta oli tarkoitus siepata lisää Israelin sotilaita. Kesällä 2006 kaapattu Israelin armeijan nuori sotilas on yhä Hamasin vankina.
Israel lähetti joukkoja tuhoamaan tunnelin, ja syntyneessä kahakassa ammuttiin kuusi palestiinalaista. Tämän jälkeen yhteenotot yltyivät.
Vihollisuuksien takia Israel sulki raja-asemat Gazaan. Molemmat osapuolet vakuuttavat myös, etteivät ne ole rikkoneet aselepoa. Ennen kesän tulitaukoa Hamas ampui vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin tuhat rakettia Israelin luoteisosiin, erityisen rankasti iskuista on kärsinyt 20.000 asukkaan Sederotin kaupunki aivan Gazan kaistan tuntumassa.

Ylös