Viikko 13/ 26.03.2009
Naisten oikeuksista Lähi-idässä

Monilla länsimaissakin on yllättäen sellainen ymmärrys, että arabimaitten ja Israelin naisten oikeudet olisivat lähellä toisiaan. Vaikka uskonnollisessa juutalaisuudessa on monia käytäntöjä, jotka rajoittavat naisten itsellistä asemaa, silti oikeuskäytäntö suojaa tarvittaessa naista aivan toisella tavalla kuin islamilaisuuden hallitsemissa maissa.
Esimerkiksi Saudi-arabiassa naiset eivät saa ajaa autoa, äänestää, matkustaa ulkomaille tai työskennellä ilman miehen lupaa. Israelissa naiset puolestaan nauttivat siviililainsäädännön puitteissa samoista demokraattisista oikeuksista kuin länsimaissa.
Israelissa on viime päivinä keskusteltu naisten asemasta, olihan äskettäin muun muassa kansainvälinen naisten päivä. Täkäläiset naisaktivistit toivoisivat kovasti, että tasa-arvo näkyisi paremmin esimerkiksi poliittisessa päätöksentekoprosessissa ja ministerisalkkujen jaossa. Suuryritysten ylimmässä johdossa naiset ovat jo valloittaneet asemia, vaikka heidän palkkansa yhä laahaavat samoissa töissä noin 20 prosenttia miesten perässä. Mutta periaatteellisesti uranaisen status on mahdollinen Israelissa.

Äärimmäisenä vertailukohtana on saudinaisten asema, vaikka tilanne ei palestiinalaisalueillakaan ole juuri parempi erityisesti ääriliike Hamasin hallitsemalla Gazan alueella. Hamas haluaa ajaa koko palestiinalaisalueelle, myös suuremmalle Länsirannalle islamilaista oikeuskäytäntöä, shariaa. Saudi-arabiassa se on naisten kohdalla merkinnyt mm. sitä, että heidän askeleensa kohti tasa-arvoa ovat erittäin lyhyitä ja hitaita.
Vuonna 2002 viisitoista saudityttöä kuoli tulipalossa, koska heidän ei sallittu poistua koulurakennuksesta. Maan lain mukaan tytöt ja naiset eivät saa näyttäytyä julkisesti ilman huivia.
Pari vuotta sitten joukko saudimiehiä yllätti naisen autossa miehen seurassa, joka ei ollut hänen aviomiehensä tai sukulaisensa. Miesjoukko näki oikeudekseen raiskata naisen. Raiskaajat selvisivät lyhyillä vankeuksilla, mutta raiskattu nainen sai puolen vuoden vankeustuomion lisäksi raipaniskuja.
Noin vuosi sitten Saudi-arabian uskonnollinen poliisi vangitsi 37-vuotiaan amerikkalaisnaisen, joka istui kahvilassa miespuolisen liiketuttavansa kanssa. Samoin viime vuonna ylitti uutiskynnyksen tapaus, jossa 58-vuotias mies nai 8-vuotiaan tytön. Kun lapsen äiti ei hyväksynyt avioliittoa, tapausta tutkinut tuomioistuin katsoi, että tyttö saa hakea avioeroa vasta murrosiässä. Viimeisin kohu syntyi 75-vuotiaasta saudinaisesta, joka tuomittiin 40 raipaniskuun ja neljän kuukauden vankeustuomioon, koska hän avasi kotinsa ovet kahdelle miehelle, jotka toivat hänelle leipää.

Israelissa sukupuolten välisistä asioista määrää kaksinainen oikeusjärjestelmä. Uskonnollinen oikeus näkee naisten roolin yhteiskunnassa eri tavalla kuin maallinen oikeusjärjestelmä. Juutalaisuudessa on siveys- ja eettisiä säädöksiä aivan kuin kristinuskossakin, mutta ne katsotaan yksityisasioiksi, joihin valtio harvoin puuttuu.
Korkein oikeus on kuitenkin Israelin ylin oikeudellinen auktoriteetti, jolla on valta kumota uskonnollisten tuomioistuinten päätökset.
Korkein oikeus on määrittänyt naisten ja miesten välisen tasa-arvon olevan yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksista. Tällä hetkellä Korkeimman oikeuden presidenttinä toimii nainen.
Israelin työmarkkinoilla naisten asema on vahva. Naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet työllistymiseen kuin miehillä. Israelissa juutalaispuolella naiset muodostavat yli puolet työvoimasta, kun Saudi-Arabiassa sama luku on viisi.  Israelissa korkeakoulututkinnon suorittaneista on myös reilusti yli puolet naisia.

Vuonna 1969 israelilainen Golda Meir valittiin pääministeriksi. Hän oli maailman ensimmäisiä naispääministereitä. Viime kuussa järjestetyissä parlamenttivaaleissa Kadima -puolueen puheenjohtaja Tsipi Livni luotsasi ryhmän parlamentin suurimmaksi puolueeksi, mutta vasemmiston tukemaa hallitusta hän ei onnistunut kokoamaan. Knessetin nykyinen puheenjohtaja Dalia Itzik on myös lisäesimerkki naisten noususta Israelin poliittisen elämän portailla.
Israelin lainsäätäjät väittävät, että Israelia lukuun ottamatta Lähi-idässä vallitseva käsitys naisten oikeuksista on keskiaikainen. Valtio noudattaa länsimaista oikeuskäytäntöä. Israelin juutalaisväestön parissa ei tehdä kunniamurhia, joita tapahtuu jopa maan arabiväestön parissa ainakin muutamia vuosittain tai pikkutyttöjä ei laiteta pakolla naimisiin.
Tämä juutalaisten ja muslimien erilainen uskontokäsitys ja ajatus demokratiasta ovat myös suuria esteitä, miksi rauhanprosessiin on vaikea päästä Lähi-idässä aidosti käsiksi.
© HEIKKI KANGAS, Israel

Viikko 10/ 05.03.2009
Clinton vaati palestiinalaisvaltion perustamista

Kansainväliset uutistoimistot kertoivat viikon puolivälissä, kuinka Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton puolusti ensimmäisellä virallisella Lähi-idän virkavisiitillään palestiinalaisvaltion perustamista.
Uutinen oli ihan oikein, mutta esimerkiksi Reutersin Suomeen välittämät pikaraportit jättivät kertomatta kolikon toisen puolen, joka Israelin kannalta on olennainen.
Clinton nimittäin vaati, että Gazassa operoiva ääriliike Hamas lopettaa raketti-iskut, osapuolten välillä solmitaan pitävä tulitauko ja alueelle sovitaan valvontamekanismi ennen kuin kansainvälistä apua välitetään sodasta kärsineelle alueelle. Ja vasta tämän jälkeen on edellytykset käynnistää tosineuvottelut Palestiinan valtiosta.
Clinton tapasi Jerusalemissa Israelin väistyvän ulkoministerin Tzipi Livnin, joka on myös kannattanut kahden valtion ratkaisua. Neuvonpidossa Clinton totesi virkasisarelleen, että eteneminen kohti kahden valtion mallia on Israelin etujen mukaista.
Clinton keskusteli käynnillään myös oikeistolaisen Likudin johtajan Benjamin Netanjahun kanssa, joka suhtautuu epäilevästi Palestiinan valtion muodostamiseen. Todennäköinen pääministeri Netanjahu on korostanut, että palestiinalaisarabeille annetaan itsehallinto ja kansainvälisin aputoimin pyritään kohottamaan Länsirannan ja Gazan talous sellaiseksi, että rauhalle on perusteita.
Netanjahu itse sanoi molempien olleen keskusteluissa yhtä mieltä siitä, että ”luova ajattelu” on tarpeen rauhanratkaisun löytymiseksi Lähi-itään. Vanhat mallit eivät ole toimineet vuoden 1993 Oslon sopimuksesta lähtien. Myöskään neljän välittäjän kopla; USA, Venäjä, EU ja YK eivät ole onnistuneet tiekartta – ohjelmallaan luomaan sellaista pohjaa, josta rauha olisi saatu aikaan. Samoin on jäänyt hedelmättömäksi Saudi-arabian markkinoima arabien yhteinen rauhanesitys. Useimmat näistä ehdotuksista ovat kaatuneet Hamasin perusajatukseen, ettei se tunnusta Israelin olemassaoloa ja haluaa jatkaa aseellista taistelua myös koko nykyisen Israelin alueen valtaamiseksi palestiinalaisvaltiolle. Tästä huolimatta Israelia kuitenkin syytetään vahvimmin rauhanaloitteitten torjumisesta.

Clinton tapasi keskiviikkona Länsirannalla palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin, joka on viime aikoina ollut aktiivinen, jotta hänen johtamansa Fatah –puolue ja Hamas muodostaisivat yhteishallituksen. Hamas on toistaiseksi torjunut tämän esityksen, jonka välittäjänä Egyptikin on yrittänyt toimia.
Clintonille tehtiin Israelissa tiettäväksi, että vajaa kuukausi sitten päättyneen Gazan sodan jälkeen alueelta on edelleen ammuttu lähes päivittäin Israeliin raketteja ja kranaatteja. Ammusten kokonaismäärä on noin 130. Osaan iskuista Israel on vastannut pommittamalla eteläisen Gazan salakuljetustunneleita, mutta uhattua kovaa vastaiskua Israel ei ole vielä tehnyt. Viime viikon vaihteessa gazalaisten ampuma järeä grad –raketti tuhosi Ashkelonin kaupungissa pahoin koulukiinteistöä, jossa ei kuitenkaan sapattina ollut oppilaita. Vanhemmat ovatkin jälleen pitäneet lapsensa poissa koulusta turvallisuustilanteen vuoksi.
Sen sijaan uutena keinona on ollut se, että Israel hallitus raportoi suoraan YK:n turvaneuvostolle iskuista, vaikka täällä ei maailmanjärjestön vaikutusmahdollisuuteen juuri uskotakaan.

Clintonin vierailukierroksen alussa oli Egyptin Sharm el-Sheikissä noin 80 maan talousfoorumi, jossa periaatteessa sovittiin Gazaan mittavasta jälleenrakennuspaketista. Esimerkiksi Yhdysvallat on luvannut yhteisesti Länsirannalle ja Gazaan yli 900 miljoonaa dollaria. Saudi-arabia on luvannut jo aiemmin miljardin ja Euroopan unioni myös useita satoja miljoonia. Myös Suomen ulkoministeri Stubb osallistui Egyptin kokoukseen. Palestiinalaisille kaavaillun tukipaketin kokonaisarvo on noin neljä miljardia.
Israelissa näitä avokätisiä lupauksia on kritisoitu ennen kaikkea sen vuoksi, ettei avun perillemenosta tarvitseville ole varmuutta. Israelin hallitus pelkää, että tuki lopulta menee Hamasin uudelleen aseistamiseen.
Israelissa Clinton keskusteli lisäksi Iranin ydinaseuhkasta. Israelin väistyvä pääministeri Ehud Olmert kommentoi, että USA on Israelin kanssa asiassa samoilla linjoilla eli Irania ei voi päästää käsiksi ydinräjähteeseen.
Clinton vierailun yhteydessä tuotiin esille myös Yhdysvaltain pyrkimys parantaa suhteitaan Syyriaan. Ulkoministeri kertoi, että kaksi amerikkalaista virkamiestä on lähdössä Damaskokseen pohjustamaan neuvotteluita.
© HEIKKI KANGAS, Israel

Ylös

© Heikki Kangas