Viikko 40/ 04.10. 2007

Gaza on ollut portti valloituksille 

Kapea Gazan kaistale Välimeren läntisellä rannalla on ollut väkivaltaisuuksien vuoksi vuosia uutisotsikoissa. Se on ollut keskeinen neuvottelukohde Israelin ja palestiinalaisten rauhanprosessissa. Kevätkesällä Gaza ajautui eristyksiin, kun ääri-islamistinen Hamas ajoi asein ulos toisen pääpuolueen Fatahin kannattajat.

Raamatullisena aikana Gaza oli armeijoitten portti Afrikasta Aasian lounaisosaan. Alueen kautta kulki kuuluisa kauppareitti, Meren tie, Via Maris, jota pitkin marssivat niin egyptiläiset, assyrialaiset kuin roomalaisetkin sotilaat.

Israelin syntyvaiheissa Gazaa hallitsivat filistealaiset. Kaupunki oli yksi viidestä Raamatussa mainitusta filistealaiskeskuksesta.

Kun filistealaisten valta oli jo hiipunut, nabatealaisten arabiheimo nousi kaupankäynnissä kukoistukseen. He alkoivat viedä Välimeren rannan kautta mausteita ja suitsukkeita ja perustivat sisämaahan lähelle Kuollutta merta taruhohtoisen pääkaupunkinsa Petran. Gaza oli nabatealaisten valvoman karavaanitien tärkeä etappi.

1900 -luvulla Israelin ja Egyptin yhteenotot tapahtuivat lähellä Gazaa, josta pääsee Siinain autiomaan halki Suezin kanavalle.

Tänään Gaza on yksi maailman tiheimmin asuttuja seutuja, jossa väestönkasvu on erittäin nopeaa. Reilun 300 neliökilometrin alueella on reilusti yli miljoona palestiinalaisarabia, joista kaksi kolmannesta on alle 15-vuotiaita.

Gazan kaistan alhainen tulotaso ja paha työttömyys ovat lietsoneet taisteluja Israelin sotilashallintoa vastaan. Esimerkiksi laaja kansannousu, intifada alkoi vuonna 1987 juuri Gazasta, alue oli samoin toisen vuonna 2000 alkaneitten levottomuuksien keskus.

Filistealaiset, joihin monet tämän päivän poliittiset palestiinalaisaktivistit haluavat samastua, olivat todennäköisesti merikansaa. Raamatussa kerrotaan, miten he olivat israelilaisten varhaishistoriassa heidän pitkäaikaisimpia naapureita ja vihollisia. 

Israelilaisille filistealaiset olivat vaarallisia vastustajia, sillä he olivat oppineet raudan käytön ennen naapureitaan. Raamatun ulkopuolella filistealaisista on tietoa hyvin vähän.

Filistealaisten myöhempien vaiheitten seuraaminen ei ole kovin helppoa, koska he ilmeisesti sulautuivat nopeasti paikallisen väestön kulttuuriin. Toistaiseksi ei ole varmuudella löydetty filistealaisten omia kirjallisia tekstejä. Raamatussa filistealaisten keskuspaikkoina mainitaan Gazan ohella Ashdod, Ashkelon, Ekron ja Gat.

Raamatun kuuluisin filistealainen oli jättikokoinen Goljat. Hän kuoli taistelussa israelilaisten tulevaa kuningasta Daavidia vastaan. Tämän raamatullisen esikuvan mukaan poliittiset sympatiat on nykypäivänä käännetty usein päinvastaisiksi. Israel kuvataan mahtavana Goljatina, joka sortaa avutonta palestiinalaista Daavidia.

Onko kiistan toinen keskuskansa, palestiinalaiset filistealaisten jälkeläisiä?

Todennäköisesti eivät, vaikka osa filistealaisista sekoittuikin paikallisväestöön. Juutalaisia vastaan taistelevat arabit todistavat historiankirjoituksissaan laillisia oikeuksiaan heille luvattuun Palestiinaan. He sanovat olevansa joko filistealaisten, kanaanilaisten tai alkuseurakunnan kristittyjen jälkeläisiä.

Yksi Lähi-idän historian arvostetuimpia tutkijoita on Princetonin yliopiston emeritus professori Bernard Lewis. Hänen mukaansa joillakin historioitsijoilla on kyky luoda myyttejä, uskoa niihin ja saada toiset uskomaan. Tällaisen historiallisen uustulkinnan tarkoituksena on yleensä saavuttaa poliittisia päämääriä.

Roomalaiset halusivat toisella vuosisadalla painaa valtaansa vastaan hangoitelleen Israelin unohduksiin ja nimittivät kukistetun alueen juutalaisten perivihollisen filistealaisten mukaan Palestiinaksi.

HEIKKI KANGAS

 

Viikko 42/ 18.10. 2007

Israelin messiaaniset opiskelijat
ovat aktiivisia lähimmäistyössä 

Jeesukseen uskovat opiskelijat ovat aktivoituneet viime vuosina Israelissa. Korkeakouluopiskelijat ovat jopa saaneet vahvistuksekseen kokopäivätoimisen koordinaattorin. Nuoret ovat rohkaistuneet toimimaan Israelin monikerroksisessa ja uskonnollisessa yhteiskunnassa, jossa usko Jeesukseen on niin juutalaisten kuin arabienkin keskuudessa yhä pienen vähemmistön vakaumus.

Messiaaniset nuoret ovat osaltaan siltana palestiinalaisalueitten ja Israelin arabikristittyihin, kun viime vuosien väkivaltaisuudet ovat luoneet taas ennakkoluulojen barrikadeja. Valtakunnallisissa opiskelijakonferensseissa on parin kuukauden välein runsaasti osallistujia. Näissä tapaamisissa on sekä juutalaisia että arabeja, keskusteluja käydään avoimesti, mutta välillä tiukoinkin äänenpainoin.

Kesällä 2006 käynnistyi hyvin mielenkiintoinen työmuoto, jossa opiskelijoilla on keskeinen rooli. Messiaanisten seurakuntien nuoret ovat tukihenkilöinä lapsiperheissä, joissa on sosiaalisia ongelmia. Tätä työtä pyritään avartamaan myös palestiinalaisalueille.

Ukrainasta Israeliin muuttanut Lena Grushko toteaa, että seurakuntien vakiintuneissa järjestelmissä on aina kohentamisen varaa ja että urautumista pitää varoa.

Lena ja muutama kymmenen korkeakouluopiskelijaa aloitti perhetyön sosiaalisesti pahoinvoivien kotien parissa. Lena valmisti syrjäytyneistä myös raamattukoulun lopputyötään. Hän on iloinen, että seurakunnat ovat koko maassa ottaneet työn hyvin vastaan. Eri kristillisten tunnustusten välisiä kiistoja tässä sosiaalityössä ei juuri ole. Tosin aluksi kun auttamisen tarpeita kartoitettiin, tuli paljon viestejä, ettei seurakunnissa ole perheongelmia eikä tällaiselle tukityölle tarvetta.

Asenteet ovat muuttuneet, kun ohjelman luonne on tullut tutuksi.

Työ ei ole helppoa, sillä perheväkivallan uhrit tarvitsevat tukijärjestelmän ohella ammattiauttajia. Vääristyneet perhesuhteet edellyttävät usein pitkäkestoista ja johdonmukaista terapiaa. Tähän Grushko pitää parhaana pohjana kristillistä lähimmäisenrakkautta.

Nämä vaikeat tapaukset vaativat pitkää hoitoa, mutta kristillisen ohjelman keskeisiä tavoitteita on saada perheet ymmärtämään anteeksiannon ja armon merkitys, vaikka ääritapauksia onkin inhimillisesti vaikea eheyttää rakastavaksi perheeksi.

Rikkoutuneissa suhteissa äiti jää usein yksin ja tarvitsee tukea. Pian Jerusalemin alueelle on tarkoitus avata ensimmäinen kristillinen turvakoti perheväkivallan uhreille.

Tässä terapiaohjelmassa rakennetaan samalla seurakuntiin tukiverkosto, joka pystyy auttamaan ongelmaperheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tapahtuu korjaamattomia vahinkoja.

Jerusalemissa on 30 vapaaehtoisen rengas, joka käy ongelmakodeissa. Nämä opiskelijat tarjoavat ajastaan 2-3 iltaa viikossa, antavat koululaisille tukiopetusta, vetävät iltapäiväkerhoja ja ovat ammattiauttajien linkkinä hoitamassa perheitä, jotka voivat pahoin.

Perhetyötä aiotaan seuraavaksi laajentaa Haifan seudulle. Lena Grushkon mukaan se tehdään harkitusti ja hallitusti. Ensin koulutetaan sopivat yhteyshenkilöt ja etsitään työhön luontuvat opiskelijat. Tätä kriisityötä on tukemassa uudehko suomalainen Israel-järjestö, Pohjoisen Sydän.

Lena tekee perhetyötä yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Se ei ole ongelmatonta, kun maallinen sosiaaliväki – puhumattakaan uskonnollisista juutalaisista - suhtautuu useimmiten varauksellisesti messiaanisiin.

Lena Grushko muistuttaa, miten tärkeätä on rukoilla messiaanisten ja arabikristittyjen opiskelijatyön puolesta, joka on muutaman vuoden sisällä laajentunut valtakunnalliseksi. Opiskelijat pitävät muun muassa seminaareja, joissa haastetaan maallistuneita nuoria pohtimaan ennakkoluulottomasti Raamatun sanomaa.

HEIKKI KANGAS

 

Viikko 43/ 25.10. 2007

Syyrian ydinohjelmasta uusia spekulaatioita 

Amerikkalainen New York Times lehti kertoi viime viikon alussa Israelin tehneen ilmaiskun syyskuussa Syyriaan, koska siellä on rakenteilla ydinreaktori. Lehden mukaan laitosta rakennettaisiin pohjoiskorealaisen mallin mukaan. Pohjois-Korea on kiistänyt osallisuutensa Syyrian väitettyyn ydintutkimushankkeeseen.

Israelin ilmahyökkäys Syyriaan on saanut aikaan paljon mietiskelyä. Kuluvan viikon alussa kansainvälinen atomienergiajärjestö, IAEA väitti, ettei sillä ole mitään tietoa siitä, että Syyria olisi rakentamassa ydinreaktoria.

YK:n alaisen ydinvalvontaviraston tiedottaja tyrmäsi maanantaina epäsuorasti amerikkalaiset väitteet Syyrian ydinohjelmasta.

Syyria valitti heti iskun jälkeen, että Israel ilmatilaloukkauksen lisäksi pudotti ammuksia sen maaperälle. Sekä Israelin että Syyriaan hallitukset ovat olleet kuitenkin kokonaisuudessaan vaitonaisia iskusta, joka ilmeisesti suuntautui armeijan laitosta vastaan.

Syyskuussa amerikkalaisviranomaiset väittivät Israelin iskeneen Syyriaan. Osa tiedostuslähteistä väitti aluksi, että 6. syyskuuta Pohjois-Syyriaan suunnatun iskun tavoite oli tuhota varasto, jossa pidettiin aseita Libanonin Hizbollah-järjestölle. Syyria torjui väitteet.

Spekulaatiot kiihtyivät entisestään, kun amerikkalaisraportti kertoi Pohjois-Korean mahdollisesti tekevän yhteistyötä Syyrian kanssa jonkinlaisen ydinlaitoksen rakentamiseksi. Esimerkiksi Washington Post lehti väitti arvion perustuvan Yhdysvaltain puolen vuoden aikana kokoamaan tiedustelumateriaaliin Syyriasta.

Yhdysvaltain todisteiden kerrottiin tulevan ensisijaisesti Israelista. Niihin kuuluisi yllättäviä satelliittikuvia, joiden perusteella pääteltiin, että laitoksessa voisi kehitellä materiaalia ydinaseisiin.

Kun Yhdysvaltojen ulkoministeri Condoleezza Rice vieraili äskettäin Israelissa, hän ei Israelin hallituksen edustajien rinnalla kieltänyt eikä myöntänyt Israelin ilmavoimien hyökkäystä Syyrian alueelle.

Israelilaiset asiantuntijat pitävät hyvinkin mahdollisena, että pohjoiskorealaiset yrittäisivät siirtää ydinohjelmansa osia Syyriaan samaan aikaan kun he neuvottelevat kansainvälisen yhteisön kanssa ydinaseohjelmansa purkamisesta. Se tarkoittaisi, että Syyria

pyrkisi ydinvaltojen joukkoon, mikä on Israelin kannalta erityisen huolestuttavaa. Toisena vaihtoehtona on pidetty sitä, että Syyrian kautta kuljetetaan ydinmateriaalia ja –laitteita Iraniin.

Syyria ja Pohjois-Korea ovat tehneet pitkään yhteistyötä tavanomaisten ohjusten parissa. Rauhanyritykset Israelin ja Syyrian välillä ovat olleet jäissä pitkään. Kesällä 2006 maiden välit kiristyivät jälleen, kun Syyrian tukema ääri-islamistinen Hizbollah aloitti Libanonista käsin sissisodan Israelia vastaan. Iranilaismielinen ryhmä saa ase- ja talousapua myös Iranista.

Syyria valitti ilmatilansa loukkauksesta YK:n turvallisuusneuvostolle. Muuten sen reaktio on ollut vaisu. Sotilasekspertit ovat arvioineet, että Israelin isku ei ollut sattumanvarainen, vaan kyseessä oli tarkkaan harkittu sotilaskohde. Iskun jälkeen pääministeri Ehud Olmertin suosio kohosi pohjalukemista kohtuullisiksi.

Israel on aseistukseltaan Lähi-idän maista vahvin. Se on ilmeisesti myös alueen maista ainoa ydinasevalta.

Kohu Israelin ja Syyrian välisestä konfliktista ei ota laantuakseen. Syyrian ydinaseen havittelu olisi monien täkäläisten mielestä suurta tyhmyyttä. Maa on jo nyt kansainvälisen yhteisön silmätikkuna, Yhdysvallat ei ole suostunut poistamaan Syyriaa niitten maitten listalta, jotka tukevat terrorismia. Monet arabimaatkin karttavat sen läheisiä suhteita Iraniin. Yhdysvallat taas vaatii Syyriaa lopettamaan sekaantumisen paitsi Libanonin myös Irakin tilanteeseen.

HEIKKI KANGAS

                                                                                                        Ylös

© Heikki Kangas