Kinneret Tours

KESKIPOHJANMAA -lehden alioartikkeli 16.07. 2006
Konflikti laajeni Israelin ja Libanonin rajalle

Lähi-idän kuuma kesä on muuttunut myös poliittisesti kuumaksi. Rajut otsikot ja uutiskuvat kertovat, miten Israel jatkaa iskujaan Gazan alueella. Tällä viikolla taistelurintama laajeni pohjoiseen ja samalla Israelin voimankäyttö kasvoi. Nyt jo toista sataa ihmistä on kuollut Gazassa ja Libanonissa, osa aseistautuneita taistelijoita, osa siviilejä, joukossa myös lapsia.
Israelin armeija ottaa Libanonin rintamalla yhteen iranilaismielisen Hizbollah (Jumalan puolue) –ryhmän kanssa, joka hyökkäsi Israelin puolelle, surmasi kahdeksan sotilasta ja kaappasi kaksi panttivangeikseen. Israelin siviilitappiot ovat tässä rytinässä toistaiseksi alle kymmenen, vaikka torstaina raketteja sateli kaikkiin Libanonin rajapinnan israelilaisasutuksiin, jopa yli 50 kilometrin päähän, suureen Haifan teollisuuskaupunkiin.
Israel pommittaa kostoksi infrastruktuuria ja pyrkii estämään asekuljetukset niin Gazaan, Länsirannalle kuin nyt Libanoniinkin. Konfliktin uskotaan pitkittyvän useiden kuukausien mittaiseksi. Gazassa armeija etsii ja tuhoaa palestiinalaisten asevarastot ja pyrkii estämään rakettien ampumiset Israelin puolelle. Kun Israel vetäytyi Gazasta syksyllä 2005, ääriryhmät ottivat rakettien kohteeksi erityisesti Sederotin pikkukaupungin. Sinne ja lähiympäristöön on tullut kaikkiaan toista tuhatta rakettia, suurilta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty. Nykyisten kamppailujen aikana raketteja on ammuttu Gazasta lisäksi Askelonin satamakaupunkiin, jossa on yli 150.000 asukasta.
Gazan taistelujen sytyttäjänä oli myös sotilaan kidnappaus. Kun palestiinalaisryhmä kaivautui maanalaisen tunnelin kautta Israelin puolelle ja hyökkäsi armeijan tukikohtaan, tulitaistelussa kuoli kolme palestiinalaista ja kaksi Israelin sotilasta. Kolmannen sotilaan aseryhmä onnistui sieppaamaan panttivangiksi.
Läntiset tiedostusvälineet kertoivat aluksi, että vangin vapauttamisen ehtona palestiinalaiset vaativat lähinnä vaihtoa nais- ja lapsivankeihin. Täkäläisissä - niin Israelin kuin arabienkin - uutisissa tieto on ollut koko ajan toisenlainen. Vapautettavaksi vaadittujen tuhannen vangin joukossa on suurin osa väkivaltaiskuihin syyllistyneitä ääriliikkeitten jäseniä.
Hamasin aseellinen siipi yrittää kostoiskuja Israelin voimalaitoksiin ja öljynjalostamoihin. Kymmeniä onnistuneita iskuja Hamasin pommittajat ovat tehneet aiemmin esimerkiksi kauppakeskuksiin ja ravintoloihin sekä linja-autoihin. Samoin on ollut kymmeniä vakavia yrityksiä kouluihin ja oppilaitoksiin.
Pääministeri Ehud Olmert muistuttaa niin palestiinalaisille kuin nyt Hizbollahille, ettei Israel taivu kaupankäyntiin vankien vaihdosta terroriryhmien kanssa.
Kriisin pitkittyessä on pelkona Syyrian provosoituminen mukaan. Perjantaiyönä Israel pommitti Libanonissa Syyrian pääkaupunkiin Damaskokseen vievää valtatietä estääkseen Hizbollahin aseitten maakuljetukset. Israel on saartanut Libanonin lisäksi mereltä ja ilmasta.
Operaation yhtenä tavoitteena on vangita tai surmata Hizbollahin johtaja, sheikki Nasrallah. Gazassa Israel vangitsi jo kesäkuun lopussa kymmeniä Hamasin hallinnon keskeisiä työntekijöitä ja useita kansanedustajia.
YK on varoittanut humanitaarisesta kriisistä, mikäli rajanylityspaikat pidetään kiinni. Israel on viime päivinä avannut väliaikaisia rajapisteitä Gazan kaistalle välttämättömiin ruoka- ja polttoainekuljetuksiin.
Maltillisena pidetystä palestiinalaisten presidentistä Mahmoud Abbasista Israelin hallitus on odottanut pitkään neuvottelukumppania, mutta nyt ei näy toivon merkkejä. Sen sijaan Abbas ja Hamasin pääministeri Ismail Hania ovat yrittäneet avata lukkiutuneita välejään. Abbas johtaa tammikuussa tappion kärsinyttä Fatah –puoluetta, jonka aikoinaan perusti Jasser Arafat. Hamasin ja Fatahin aseistautuneet turvajoukot ovat taistelleet vallasta keväästä lähtien.

USA käytti vetoa turvaneuvostossa
Arabimaitten vaatimuksesta turvallisuusneuvosto äänesti Gazan tilanteesta perjantaiyönä Suomen aikaa. Israelin tuomitseva päätöslauselma kilpistyi neuvoston pysyvän jäsenmaan, Yhdysvaltojen veto-oikeuteen. Amerikkalaiset eivät pitäneet lausuman muotoilua tasapuolisena, vaikka siinä vaaditaankin Hamasia luovuttamaan panttivankinsa ehdoitta. USA haluaisi selvemmin viittauksen siihen, että kriisin pysyvän ratkaisun ehtona Hamasin tulee tunnustaa Israelin valtion olemassaolo.
Toisaalta USA piti lausumaa vanhentuneena, koska kriisiin on jo liittynyt Libanonin tapahtumat. Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush hyväksyy Israelin vastatoimet, mutta toivoo Israelin pidättyvän ylimitoitetuista iskuista.
EU tuomitsee Israelin massiivisesta voimankäytöstä niin Gazassa kuin Libanonissa. EU-maat eivät ole silti hyväksyneet Hamasin väkivaltalinjaa eivätkä suostuneet esimerkiksi hätäavun jakamiseen Hamasin hallituksen kautta.
Sekä Gazan että Libanonin sotilasoperaatioissa Israel on tuhonnut mm. siltoja, teitä ja lentokenttiä sekä sulkenut merialueen estääkseen asekuljetukset. Gazassa iskut on lisäksi suunnattu sähkönjakelukeskuksiin sekä palestiinalaisten ääriliikkeitten toimitiloihin.
Israelin hallitus on varoittanut, että Hamasin johtavat poliitikotkaan eivät ole turvassa iskuilta. Hallitus pitää Abbasia osavastuullisena kuumentuneeseen tilanteeseen. Pohjoisessa Israel syyttää Libanonin hallitusta, jossa istuu Hizbollahin edustajia.
Shiamuslimien Hizbollah syntyi 1980-luvulla vastustamaan Israelin miehitystä eteläisessä Libanonissa. Sissisotaan erikoistunut ryhmä muuttui myöhemmin myös poliittiseksi puolueeksi. Kun Israel vetäytyi alueelta yksipuolisesti vuonna 2000, Hizbollah piti sitä suurena voittonaan. Se täytti sotilaallisen tyhjiön Syyrian ja Iranin tuella sekä kehotti palestiinalaisia jatkamaan viitoittamallaan väkivallan tiellä, joka lopulta laittaa Israelin polvilleen.
Hizbollahin asema vankistui reilu vuosi sitten, kun Syyrian armeija vetäytyi maasta. Sotilaat painostettiin ulos Libanonista, koska Syyrian hallituksen katsottiin järjestäneen entisen pääministerin Rafik Haririn murhan. Maltillisena pidetty miljonääriliikemies oli Libanonissa erittäin pidetty johtaja.