Kinneret Tours

Qatsrin, Israel 13.07. 2006

Libanonin konfliktin taustaa

Lähi-idän tilanne kärjistyi kesän aikana vakavaksi kriisiksi. Israel ajautui ensin yhteenottoihin Gazan kaistalla ja nyt 12.7. lähtien Libanonin rajan pinnassa.
Gazan kaistaleella Israel ottaa yhteen ennen muuta islamististen äärijärjestöjen kanssa, joita tosin tukevat myös maltillisemmat aseryhmät. Libanonissa vastassa on iranilaismielinen Hizbollah-järjestö. Molemmat konfliktit saivat alkunsa israelilaissotilaiden kaappauksista.
Israelin ja palestiinalaisten uusin yhteenotto alkoi muhia tammikuun lopussa, jolloin Hamas-järjestö voitti maltillisemman Fatah-liikkeen palestiinalaisten ensimmäisissä parlamenttivaaleissa vuosikymmeneen. Fatah –liikkeen perustaja oli 1960-luvun lopulla Jasser Arafat. Kun palestiinalaisten vastarintaliikkeen legenda, Arafat kuoli syksyllä 2004, alkoi Gazassa ja suuremmalla Jordanjoen länsirannan alueella valtataistelu.

Gazan tilanne kärjistyi kesäkuun alussa, kun yli vuoden kestänyt Israelin ja palestiinalaisten välinen tulitauko päättyi. Seitsemän palestiinalaista kuoli räjähdyksessä Gazan hiekkarannalla. Hamas syytti tapauksesta Israelin armeijaa. Israelin tutkimus väitti, että rannalla räjähti palestiinalaisten itsensä asettama miina.
25. kesäkuuta palestiinalaiset iskivät kaivamansa tunnelin kautta Gazasta Israelin sotilastukikohtaan ja ottivat panttivangikseen yhden israelilaisen sotilaan ja surmasivat kaksi. Tulitaistelussa kuoli kolme palestiinalaista asemiestä.
Kolmen päivän kuluttua Israel aloitti laajan operaation siepatun sotilaan vapauttamiseksi. Israel saartoi Gazan ja katkaisi sähköt suuresta osasta aluetta. Samoihin aikoihin palestiinalaiset kidnappasivat kaksi israelilaista siviiliä ja surmasivat heidät myöhemmin.
29.6. Israel pidätti kymmeniä palestiinalaishallinnon ministereitä ja kansanedustajia sekä virkamiehiä. Samaan aikaan kiistely vankien vapauttamisesta jatkui. Israel ei ole suostunut vaihtamaan kaapattua sotilasta tuhanteen palestiinalaisvankiin.
Heinäkuun 8. päivänä palestiinalaisten pääministeri Ismail Hania ehdotti tulitaukoa, mutta Israelin pääministeri Ehud Olmert sanoi, että sota jatkuu, kunnes siepattu sotilas vapautetaan ilman ehtoja. Hanian johtama Hamas ei tunnusta Israelin valtion olemassaoloa, vaatii joko juutalaisten muuttoa alueelta, tuhoamista tai alistumista islamin ylivaltaan.
Heinäkuun 13. päivä eli päivää myöhemmin kuin Libanonin kahakat alkoivat, Israel tulitti mm. palestiinalaisten ulkoministeriötä Gazassa. Yhdysvallat kaatoi veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, joka olisi tuominnut Israelin sotatoimet. Tätä päätöslauselmaa vaativat palestiinalaiset ja arabimaat.

Israelin ja Libanonin uusi konflikti alkoi heinäkuun 12. päivä iranilaismielisen, shiiamuslimien ryhmän, Hizbollahin ylittäessä rajalinjan ja ampuessa useita katjusharaketteja. Hizbollahin sissit surmasivat kahakassa kahdeksan ja ottivat vangeiksi kaksi Israelin sotilasta.
Israel tulkitsi teot Libanonin sotatoimeksi Israelia vastaan, koska se pitää Hizbollahin ohella maan hallitusta vastuullisena tapahtumaan. Hallituksessa ja parlamentissa istuu Hizbollahin edustajia.
Israel aloitti Libanonin puolelle ulottuvan ”Operaatio Suunnanmuutoksen” kaapattujen vapauttamiseksi. Armeija iski aluksi ja iskee edelleen erityisesti Hizbollahin asekohteisiin ja on saartanut satamat, lentokentät sekä Syyrian vastaisen rajan. Saarron perusteena ovat asekuljetukset terroristeille, erityisesti Hizbollahille Syyrian kautta. Syyrian ohella Iran on järjestön vahvin tukija.
Hizbollah alkoi vastata iskuihin rajulla rakettitulella, ensimmäiseksi kohteeksi joutui pohjoisrajalla Naharian rantakaupunki. Israelilaiset joutuivat kymmenissä rajaseudun taajamissa turvautumaan pommisuojiin.

Taustaa Hizbollahista
Hizbollahin taustana on erityisesti Iranissa ja Irakissa vallalla oleva shiialainen islam. Hizbollah eli Jumalan puolue, syntyi vuonna 1982 Israelin miehittäessä Libanonia. Liikkeen perustivat iranilaiset, joiden tavoitteena oli israelilaisten karkottaminen Libanonista. Ryhmä alkoi saada Libanonissa ruohonjuuritason kannatusta, koska se palestiinalaisen Hamasin tapaan ylläpitää sairaaloita, koulutuslaitoksia, orpokoteja ja omaa televisioasemaa.
Hizbollahilla on kahdeksan kansanedustajaa Libanonin 128-paikkaisessa parlamentissa. Ryhmän selkeä auktoriteetti on sheikki Hassan Nasrallah. Puolue ja taisteluryhmä saavat rahoituksensa Iranilta ja Syyrialta.
Hizbollah ja sen rinnakkaiset ryhmät tekivät Libanonin sisällissodan aikana erityisesti 1980-luvulla useita itsemurhaiskuja länsimaisiin kohteisiin sekä ottivat paljon länsimaalaisia panttivangeiksi. Siitä tuli entistä hallitsevampi militanttiryhmä, kun Israel ajoi eteläistä osaa hallinneet palestiinalaiset asemiehet ulos maasta. Jasser Arafat pääsi laivalla Beirutin kautta pakoon Tunisiaan.
Hizbollah juhli näyttävästi ja piti omana ansionaan, kun Israel vetäytyi keväällä 2000 yksipuolisesti eteläisestä Libanonista 22 miehitysvuoden jälkeen. Tätä päätöstä muun muassa Syyria vastusti, koska se toivoi Golanin kysymyksen ratkaisua ennen Libanonia. Syyriakin joutui libanonilaisten painostuksesta vetämään armeijansa reilu vuosi sitten.
Israelin vetäytymisen jälkeen Hizbollah lupasi, ettei se ammu rajan yli. Toisin on kuitenkin käynyt. Kahakat ovat jatkuneet erityisesti kiistellyllä Shebaan alueella Hermonvuoren kupeessa, jota YK pitää osana Syyriaa ja Hizbollah osana Libanonia. Israel odottaisi asiaan ratkaisua, jos rauhanneuvottelut saataisiin vireille Syyrian kanssa. Syyrian kunniakysymys on, että Israel palauttaisi vuoden 1967 kuuden päivänä sodassa valtaamansa Golanin kukkulat.
Hizbollahin odotukset panttivankineuvotteluista pohjaavat mm. siihen, että vuonna 2004 Israel vapautti yli 400 palestiinalaista ja libanonilaista vastineeksi israelilaisen liikemiehen vapauttamisesta. Sopimuksen mukaan kaappaajat palauttivat samalla kolmen israelilaissotilaan ruumiit.
Hizbollahin uskotaan kuljettaneen satoja ohjuksia Libanonin eteläosien siviiliasutuksen keskelle. Hizbollah itse sanoo, että sillä on ainakin 15.000 ohjusta Israelin varalle.
YK:n turvallisuusneuvoston päätös vaatii Libanonia riisumaan Hizbollahin aseista ja estämään Libanonin alueelta pommitukset Israeliin. Käytännössä Hizbollahin asevoimat jyräävät etelässä Libanonin keskushallinnon. Tämän maan hallitus on itsekin myöntänyt. 2000 sotilaan vahvuiset YK:n Unifil –joukot ovat olleet voimattomia kriisin keskellä Libanonin eteläisellä puskurivyöhykkeellä.

4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4

Jatkeeksi henkilökohtainen kokemus Libanonin kriisin käänteentekevistä vaiheista keväällä ja kesällä 2000:

KESKIPOHJANMAA -lehti /kolumni, syyskuu 2000

Rakettien katveessa

Tapasin muutama viikko sitten Israelin pohjoisella rajalla suomalaisen ystäväni Marja-Leena Tauriaisen. Hän lopetti kymmenen vuoden työrupeaman kristillisellä televisioasemalla eteläisessä Libanonissa, josta Israelin armeija vetäytyi toukokuussa. Aseman ottivat haltuunsa Hizbollah –muslimisissit, jotka eivät salli toisuskoisten toimittaa ohjelmia alueellaan.
Marja-Leena on asunut 3.000 asukkaan taajamassa Metullassa konkreettisesti rakettien katveessa, sillä alueelle on tullut viime vuosinakin Libanonista useita tuhansia ammuksia.
Nyt Israelin armeijan lentokoneet ja helikopterit eivät lennä asutusten yllä ja ampuminenkin on satunnaista. Ihmiset ovat kuitenkin huolissaan. He ajattelevat, että nykyinen rauha on vain tyyntä suuren myrskyn edellä. Sadat ovat lähteneet pois ja vielä useammat aikovat muuttaa, jos saavat asuntonsa myydyiksi kohtuuhinnalla. Asuntojen arvo on kuitenkin romahtanut.
Marja-Leena teki Metullasta käsin päivittäiset työmatkansa Libanoniin. Nyt hän pitää sapattivapaata eikä ole aikeissa toistaiseksi muuttaa rajakylän vuokrakodistaan.

* * * * *
Ajelin työmatkallani useita kymmeniä kilometrejä rajan pinnassa ja seurasin, kuinka israelilaiset uusivat sähköisiä turva-aitoja. Vasta paikalle tulleet ghanalaiset YK:n rauhanturvaajat siirsivät aidan takana panssaroituja autoja vartioasemiinsa ja kauempana Libanonin puolella Hizbollah –muslimit resitoivat Koraanin säkeitä ja huusivat Israelin vastaisia iskulauseita megafoneihin. He linkoavat kiviä ja polttopulloja rajan yli kohti israelilaisia sotilaita ja hedelmätarhoissa työskenteleviä maanviljelijöitä. Israelista vastataan kumiluodeilla.
Kun tuota uhittelua seuraa paikan päällä, voi vain ihmetellä, ettei rajalla ole toistaiseksi tapahtunut hyvin vakavia välikohtauksia. Israelin miehittäessä eteläistä Libanonia aseelliset hyökkäykset toistuivat sykleittäin, isku seurasi iskua.
Kahdeksan kilometriä Libanonista etelään on 23.000 asukkaan Kirjat Shmonan kaupunki, jossa sota on koettu ehkä kaikkein rankimpana. Pommitusten ja tarkka-ampujien luotien sateessa on varttunut kokonainen sukupolvi. Taistelut alkoivat laajentua vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen.
Kirjat Shmonasta on useita kertoja lähtenyt evakkoon tuhansia asukkaita, viimeksi viime keväänä. Kun keväällä 1996 pommi-iskut jatkuivat useita viikkoja, kävin haastattelemassa pommisuojissa istuneita siviilejä. He saivat sympatiani, mutta säälin samalla niitä tuhansia libanonilaisia siviilejä, joitten omaiset ovat kuolleet tai ovat itse haavoittuneet ja menettäneet kotinsa israelilaisten kostoiskuissa.

* * * * *
Libanonin 15 vuotta kestäneen sisällissodan aikana kiistelevien libanonilaisten välillä ”sovun takuumiehinä" olivat Syyrian presidentti Hafez al-Assad ja 30.000 syyrialaissotilasta. Kun Assad kuoli kesäkuussa, Bashar Assad peri isänsä yksinvallan. Häneltä odotetaan aloitteita rauhansopimuksen ehdoiksi Israelin kanssa. Kiistan keskuksena on Israelin vuonna 1967 valtaama Golanin ylätasanko, jonka ehdotonta luovuttamista Syyria on vaatinut vuosikymmeniä.
Syyria lupasi jo vuosia sitten vetää omat joukkonsa Libanonista, jossa opposition ääni on alkanut vahvistua Israelin armeijan lähdettyä. Esimerkiksi Libanonin vahvimman kirkon - katolisten maroniittien - piispat antoivat pari viikkoa sitten poikkeuksellisen kovan lausunnon Syyrian miehitystä vastaan. Syyskuun parlamenttivaalien tulos viittasi laajemmin pyrkimykseen saada syyrialaiset ulos maasta ja päästä jälleenrakentamaan tuhoutunutta maata.
Kun Israel piti hallussaan kymmenen kilometrin levyistä turvavyöhykettä eteläisessä Libanonissa, monet suomalaisetkin turistiryhmät kävivät Metullassa ihailemassa vuorista rajaseutua, jolle annettiin lempinimi ”Hyvän tahdon aita” Nyt välittömästi aidan takana ovat vastassa Libanonin ääri-islamilaiset.
Tämän päivän todellisuudesta on vielä pitkä matka Raamatun lupaukseen, joka on kiveen hakattuna rajalinjalla. Kivissä lukee hepreaksi, arabiaksi ja englanniksi Jesajan kirjan toisen luvun jae 4: "...Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan." Tuota kirjoitusta ei enää pääse rajalle edes lukemaan.