Kinneret Tours

RADIO DEI No 26/ 26.06. 2006
Levottomuus jatkuu Gazassa

Palestiinalaisalueen rajan tuntumassa Gazassa oli väkivaltainen viikonloppu. Aseistautuneet palestiinalaisryhmät jatkoivat raketti-iskuja ja hyökkäsivät myös maanalaisen tunnelin kautta israelilaisten tukikohtaan. He surmasivat kaksi sotilasta ja ottivat kolmannen panttivangiksi. Palestiinalaisista hyökkääjistä kolme kuoli tulitaistelussa.Israelin armeijan mukaan asemapaikkaan ammuttiin panssarintorjuntaohjus.
Palestiinalaisryhmät kertoivat, että isku oli kosto Kansan vastarintakomiteat -järjestön johtajan Jamal Abu Samhadanan kuolemasta. Samhadana sai surmansa kesäkuun alussa Israelin ohjusiskussa.
Kansan vastarintakomiteat oli yksi tunnelin kautta tehdyn hyökkäyksen toteuttajista. Myös palestiinalaisten hallituksen johtavan puolueen Hamasin aseellinen siipi osallistui iskuun.
Levottomuudet ovat viime viikkoina kasvaneet Gazan tuntumassa. Palestiinalaiset ääriryhmät ovat ampuneet satoja raketteja Israelin siviiliasutuksiin. Erityisesti 20 000 asukkaan Sederotin kaupunki on ollut tulitusten kohteena. Israel on kostanut rakettihyökkäykset ja tehnyt täsmäiskuja palestiinalaisten äärijohtajia vastaan. Kahden viikon aikana toteutetuissa iskuissa on kuitenkin kuollut useita siviilejä ja heidän joukossaan myös lapsia.
Hamas on vähätellyt palestiinalaisten raketteja ja todennut, ettei niitä ole tarkoitettu tappamaan. Päivittäisessä pommihäirinnässä on kuitenkin haavoittunut useita ihmisiä ja monia israelilaislapsia on jouduttu ohjaamaan pelon vuoksi psykiatriseen hoitoon. Pari päivää sitten Al-Aksan marttyyrien prikaatit – ryhmä ilmoitti uudesta pelkoefektistä. Se on tehnyt uusia, onnistuneita kokeita. Ryhmällä on valmius ampua kevytrakettien lastina biologisia ja kemiallisia myrkkyjä Israeliin ja se uhkaa myös käyttää niitä.
Samaan aikaan palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas ja Hamas-järjestön johtaman hallituksen pääministeri Ismail Hania sopivat yksipuolisesta tulitauosta, jonka mukaan rakettien ampuminen Gazan kaistaleelta Israelin puolelle loppuisi. Tulitauko on kuitenkin ollut täysin nimellinen, sillä muut ryhmät jatkavat Hamasin tuella iskuja.
Tilanne pyörii jälleen tavanomaista kehää. Esimerkiksi iIslamilainen Jihad -järjestö ilmoitti, ettei se lopeta rakettihyökkäyksiä ennen kuin Israel on lopettanut ilma-iskut Gazaan. Israel puolestaan vastaa kaikkiin siviileihin ja armeijaan kohdistuviin hyökkäyksiin.
Vasta viime viikolla EU ilmoitti Yhdysvaltojen, Venäjän ja YK:n tuella, että se aloittaa palestiinalaisten avustamisen ohi Hamasin hallinnon. Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat kieltäytyneet yhteistyöstä ääri-islamilaisen Hamasin kanssa ja jäädyttäneet toistaiseksi suorat avustukset palestiinalaishallinnolle, koska se kieltäytyy tunnustamasta Israelin valtiota ja jatkaa aseellista taistelua tavoitteenaan tuhota juutalaisvaltio.
Länsimaat luokittelevat Hamasin terrorijärjestöksi, mutta ne ovat luvanneet kanavoida edelleen humanitääristä tukea palestiinalaisalueitten köyhille kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta. Tuen ohjaaminen on kuitenkin vaivalloista, sillä uudessa palestiinalaishallituksessa on vain Hamasin ministereitä.
Useita islamilaisia maita on jo alkanut ohjata tukeaan Hamas -hallitukselle. Näitten etunenässä on Iran, jonka presidentti on kohahduttanut maailmaa vaatimalla suoraan Israelin tuhoamista sekä nimittämällä natsi-Saksan juutalaisten tuhoamista valheelliseksi historiaksi.
Iranin hallituksen kovat lausunnot yhdistyneenä maan itsepäiseen kieltäytymiseen lopettaa ydintutkimusohjelmansa ovat lisänneet huolestumista erityisesti Yhdysvalloissa ja Israelissa.
Israel on joutunut kovan kansainvälisen arvostelun kohteeksi, kun ääriryhmien johtajia vastaan tarkoitetut iskut ovat surmanneet ohessa siviilejä. Hamas puolestaan ei ole onnistunut poliittisella rintamalla, vaan jatkaa kannustusta itsemurhaiskuihin ja oli muun muassa tukemassa kevään kahta onnistunutta pommitusta israelilaisiin kauppakeskukseen ja torille. Hamas yhä puolustaa itsemurhaiskuja luonnolliseksi seuraukseksi Israelin jatkuvista rikoksista palestiinalaisia kohtaan. Ääriryhmä rinnastaa israelilaiset siviilit armeijan sotilaisiin.
Monet israelilaiset varoittelivat viime syksynä kun armeija vetäytyi ulos Gazasta, että edessä on entistä vaikeammin hallittava kierre. Siltä tilanne vaikuttaa ainakin tällä hetkellä, kun raketti-iskut ovat vain lisääntyneet. Israelin hallituksen mukaan nyt sotatila on turva-aidan ja armeijan muitten järjestelyjen vuoksi paremmin hallittavissa. Ihan siltä ei kuitenkaan vaikuta, sillä kostoiskuja on vaikea rajata vain palestiinalaisten militantteihin.
Jo nyt on tullut täsmäiskujen ohessa lukuisia siviiliuhreja, mikä taas ryvettää Israelin kansainvälistä mainetta. Hyvin todennäköistä onkin, että Israelin maajoukot palaavat ainakin hetkittäin uudelleen Gazaan tuhotakseen rakettien laukaisuasemat ja räjähdetehtaat. Tästä taas palestiinalaiset saavat lisäsyyn jatkaa taistelua. Presidentti Abbasin heinäkuuksi määräämä kansanäänestys suhteesta Israeliin taitaa jäädä turhaksi hyväntahdon eleeksi.

HEIKKI KANGAS
© Israel

No 25/ 19.06. 2006
Lähi-idän kvartetti hyväksyi kiistellyn
apupaketin Gazaan ja Länsirannalle

Lähi-idän nelikko eli Euroopan Unioni, Yhdysvallat, YK ja Venäjä pääsivät viikonloppuna sopimukseen apupaketista, joka on tarkoitus ohjata palestiinalaisten Hamas -hallinnon ohi. Apupaketin arvo on tässä vaiheessa 100 miljoonaa euroa.
Ensimmäisen suuremman rahansiirron ajatellaan tapahtuvan jo heinäkuun alkupuolella. EU:n ehdottamalla paketilla on tarkoitus helpottaa palestiinalaisten terveydenhuoltoa sekä antaa köyhille ruokaa ja polttoainetta. Rahat pyritään jakamaan suoraan apua tarvitseville perheille. Hamasin mukaan rahat pitäisi siirtää tarvitseville normaaleja hallintokanavia pitkin.
Kvartetin kannanoton mukaan palestiinalaisten avuntarve tutkitaan uudelleen kolmen kuukauden kuluttua. Kesän hätäpakettia pidetään välttämättömänä, jotta palestiinalaisalueitten turvallisuustilanne ei riistäydy kaaokseksi.
EU on ollut jo vuosien ajan palestiinalaisten suurin rahoittaja, mutta sekin jäädytti avustuksensa, kun tammikuun vaaleissa valtaan noussut Hamas kieltäytyi tunnustamasta Israelin valtiota. Vuositasolla EU –maat ovat tukeneet palestiinalaishallintoa 500 miljoonalla eurolla.
Palestiinalaiset ovat toistuvasti vedonneet EU:n jäsenvaltioihin, jotta tuki saadaan nopeasti käyttöön. Tähän tähtäsi mm. presidentti Mahmoud Abbasin laaja vierailukierros Euroopan maihin huhti -toukokuussa. Abbas kävi myös Suomessa.
Lähi-idän kvartettina tunnettu ryhmä on vedonnut avustusjärjestöihin ja muihin valtioihin -Israel mukaan lukien - jotta nämä osallistuisivat palestiinalaisten auttamiseen. Israel on osaltaan antanut hätäapua, vaikka jäädyttikin Hamasin valtaannousun myötä verovarojen tilitykset, joita se aiemmin kanavoi kuukausittain palestiinalaishallinnolle.
Hätäapupaketti ei korvaa virkamiesten mukaan EU:n palestiinalaisille antamaa normaalia apua. Hamasin hallituksen mukaan uusi kansainvälinen rahoitusjärjestelmä ei ole asianmukainen, koska auttajamaat aikovat toimia vaaleilla valitun hallinnon ohi.
Vaikka presidentti Abbas käykin tällä hetkellä kovaa poliittista valtataistelua Hamasin kanssa, hänkin kritisoi EU:n ehdottamaa tukimallia.
Palestiinalaisten pääpuolueitten välinen jännite on puhjennut jo kuukausien ajan väkivaltaisuuksiksi sekä palestiinalaisten asuttamassa Gazassa että laajemmalla Jordanjoen länsirannan alueella.
Matkailuministeri Judeh Murqos erosi muutamia päiviä sitten hallituksesta alueella jatkuvien sisäisten levottomuuksien takia. Kristitty Murqos oli Hamasin hallituksessa ainoa ääriryhmän ulkopuolinen.
Israelin uutislähteitten mukaan pääministeri Ehud Olmert on hyväksynyt aseviennin Abbasin poliiseille. Abbas kuitenkin kiistää, että hänen turvallisuusjoukkonsa olisivat saaneet aselähetyksiä esimerkiksi Jordaniasta. Israelin viranomaisten mukaan palestiinalaisalueille on kuitenkin tuotu aseita.
Muun muassa israelilainen Jedioth Ahronoth -lehti kertoi viikon vaihteessa, että kiväärilasti olisi saapunut Länsirannalle israelilaissotilaiden valvonnassa. Fatahin vahvistuminen olisi Israelin hallituksen mieleen, sillä se näkee Abbasissa edelleen mahdollisen neuvottelukumppanin.
Lausunnoissaan kvartetti patistaa Hamasia hyväksymään aiemmat sopimukset muun muassa väkivallattomuudesta. Presidentti Abbas on määrännyt heinäkuun lopuksi kansanäänestyksen suhteesta Israeliin. Abbas toivoisi pitävää tulitaukoa ja Israelin tunnustamista, jonka jälkeen voitaisiin ratkaista neuvotteluissa Palestiinan itsenäisyys.
Palestiinalaisten tiedotusministeri Joussef Rizkan mukaan eurooppalaisten apupaketti merkitsee, että he ovat hyväksyneet amerikkalaisten vihamielisen politiikan palestiinalaisia vastaan. Rizka kommentoi uutistoimisto AP:lle, että avustusohjelman tavoitteena on jakaa palestiinalaiset kahtia apua saaviin ja ilman jääviin.
Avustusten loppumisen takia arvellaan julkisen sektorin töissä jääneen 160.000 palestiinalaista kahdeksi kuukaudeksi ilman palkkoja. Palestiinalaishallinto on selvästi suurin työnantaja alueilla, toiseksi eniten tarjoavat töitä ja avustuksia YK:n alaiset avustusjärjestöt.
Hamas on viime viikkoina puhunut valmiudestaan tulitaukoon Israelin kanssa. Molemmat osapuolet odottavat kuitenkin toistensa sitoutumista väkivallattomuuteen. Hamas on alkanut jälleen itsekin ampua raketteja Israeliin, välillä likaisen työn tekivät Hamas taustatuella muut äärijärjestöt.
Israel on uhannut jatkaa tappoiskuja myös hallitusvastuussa olevia Hamasin poliitikkoja vastaan, jos rakettituli jatkuu.
Palestiinalaisten vaikea sisäpoliittinen tilanne edellyttää johtajilta kovia ratkaisuja. Tämän vuoksi presidentti Abbas onkin lähtenyt haastamaan Hamasia ja määrännyt heinäkuun loppuun kansanäänestyksen. Mikäli hän häviää, rauhanneuvottelujen ylle nousee entistä tummempi pilvi. Israelilla ei ole näköpiirissä vastapuolta, jonka kanssa neuvotella.

No 24/ 12.06 2006
Palestiinalaisilla kiista kansanäänestyksestä

Poliittinen asetelma Lähi-idässä on viime viikkoina taas kiristynyt huomattavasti. Palestiinalaisalueilla ja Irakissa on väkivaltaa, Iranin ydinasekiistan käsittely on yhä kesken YK:ssa.
Palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas ilmoitti viikon vaihteessa, että kansanäänestys palestiinalaisten suhteesta Israeliin pidetään heinäkuun lopussa. Palestiinalaishallituksessa ehdotonta enemmistövaltaa pitävä äärijärjestö Hamas pitää Abbasin ilmoitusta yrityksenä kaapata valta. Järjestö vastustaa edelleen määrätietoisesti Israelin tunnustamista. Israelin hallitus ei pidä palestiinalaisten äänestystä merkittävänä, vaan palestiinalaisten keskinäisenä valtataisteluna.
Abbasin ja pääministeri Ismail Hanian yritykset löytää kompromissi äänestysasiassa eivät ole tuottaneet tulosta. Abbasin ehdotuksen mukaan palestiinalaiset voivat vastata joko myöntävästi tai kieltävästi kansallisen hallituksen perustamiseen, hyökkäysten lopettamiseen Israelia vastaan sekä palestiinalaisvaltion perustamiseen Israelin rinnalle, mikä samalla merkitsisi Israelin valtion olemassaolon tunnustamista.
Abbasin ehdotuksessa rajat vedettäisiin niille linjoille, jotka vallitsivat ennen vuoden vuoden 1967 kuuden päivän sotaa. Tuossa sodassahan Israel otti Jordanialta haltuunsa Jordanjoen läntisen rannan, josta edelleen kiistellään.
Abbasin mukaan sopimus palestiinalaisvaltiosta ja Israelista on ainoa tie ulos jatkuvasti pahenevasta tilanteesta. Israelin hallitus olisi valmis neuvottelemaan maltillisten palestiinalaisten kanssa. Presidenttiasemastaan huolimatta Abbasilla ei ole kuitenkaan tällä hetkellä valtuuksia yli Hamasin. Tämän vuoksi Abbas tarvitsee kansanäänestyksen.
Hamasin johtoryhmä sanoo, että Abbasin kansanäänestys tulee jakamaan palestiinalaiset kahteen leiriin, millä on kauaskantoisia seurauksia. Hallitusta johtavan Hamasin ja Abbasin Fatah-puolueen välit ovat pahasti tulehtuneet. Esimerkiksi Abbasin ja Hamasin johtajan Khalid Mashaalin suunniteltu tapaaminen peruuntui. Arabilähteitten mukaan Damaskoksessa asuva Mashaal kieltäytyi tapaamasta Abbasia sen jälkeen, kun Abbas vaati kansanäänestystä.
Hamas sai lisää pontta väkivaltalinjalleen, kun Israelin armeija ampui viikon lopulla ilmeisesti harhalaukauksen Gazan kaistan uimarannalle. Kranaattitulessa menehtyi kahdeksan siviiliä. Kolme surmansa saaneista oli lapsia. YK ja monet länsimaat ovat tuominneet siviilien surmaamisen.
Israelin pääministeri Ehud Olmert on pahoitellut siviilien surmaa, toisaalta hän muistuttaa, että Israelin on turvallisuutensa nimissä vastattava, kun Gazaa käytetään aseiskujen tukikohtana Israelia vastaan.
Israelin hallitus on asettanut tutkimusryhmän selvittämään Gazan tapahtumia, joita puolustusministeriö on sanonut tykistön harhalaukaukseksi.
Hamasin aseellinen siipi Ezzedine al-Qassamin prikaatit on uhannut jo jonkin aikaa aloittaa uudelleen iskut Israelia vastaan yli vuoden ajan kestäneen tulitauon jälkeen. Käytännössä palestiinalaiset ovat toistuvasti rikkoneet tulitaukoa, vaikka Hamas ei ole suoraan ilmoittautunut niitten tekijöiksi. Aseryhmät ampuvat lähes päivittäin kevyitä raketteja Israelin eteläosan asutuksiin ja kevään aikana toinen ääriryhmä, jihad toteutti kaksi vakavaa itsemurhaiskua, joissa molemmissa kuoli kymmenkunta juutalaista siviiliä ja useita kymmeniä loukkaantui. Israel on pyrkinyt kohdentamaan iskut palestiinalaisten aseryhmien tukikohtiin.
Hamas ilmoitti Israelin perjantaisten iskujen jälkeen, ettei se enää kunnioita tulitaukoa. Israelin mukaan Hamas on tulitauon aikanakin salaa auttanut muita äärijärjestöjä niiden päivittäisissä raketti-iskuissa Israelia vastaan. Uusin väkivaltakierre sai alkunsa viime torstaina, kun Israel surmasi ilmaiskussa palestiinalaishallinnon sisäministeriön korkea-arvoisen turvallisuusvirkailijan Abu Samhadanan. Isku tehtiin palestiinalaismilitanttien koulutusleiriin.
Israel sanoo Samhadanan johtamien aseryhmien suunnitelleen terrori-iskujen sarjaa Israeliin. Häntä pidettiin lisäksi tärkeimpänä hahmona raketti-iskujen taustalla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Israel surmaa hallitusviranomaisen Hamasin noustua valtaan maaliskuussa. 45-vuotias Samhadana oli Israelin etsintäkuulutuslistojen kärjessä.
Hieman etäämmällä Israelista al-Qaida terrorijärjestö uhoaa laajamittaista kostoa länsimaille ja Israelille hieman muistakin syistä. Viime viikolla Yhdysvaltain iskussa kuoli Irakin al-Qaida-verkoston jordanialaissyntyinen johtaja al-Zarqawi. Länsimaisissa uutislähteissä väitetään, että al-Zarqawi lähetti ennen kuolemaansa 300 kouluttamaansa terroristia eri puolille odottamaan käskyä iskujen tekemiseen.
Väkivaltaisena rikollisena tunnetulla Zarqawilla oli paljon vihamiehiä muslimimaailmassa. Hän järjesti mm. viime marraskuussa kolme itsemurhaiskua hotelleihin Jordanian Ammanissa. Näissä iskuissa sai surmansa 60 ihmistä.
Yhdysvaltojen mediassa on oletettu, että joko jordanialainen henkilö tai ryhmittymä toimitti tietoja, joiden avulla isku onnistui. Zarkawin tavoittamisesta oli luvassa sama palkkio kuin maailman etsityimmästä terroristista, al-Qaida-johtaja Osama bin Ladenista lähes 20 miljoonaa euroa.

No 23/ 05.06. 2006
Shavuot ja helluntai

Israelissa on juuri päättynyt kevään juhlasesonki. Sen viimeinen suuri juhla on shavuot eli viikkojuhla. Kristillisyydessä puhutaan shavuotin kohdalla helluntaista, jota pidetään alkuseurakunnan syntymäpäivänä. Juhla-ajan juuret ovat vahvasti juutalaisuudessa. Aluksi se oli elonkorjuujuhla, sittemmin Siinailla tapahtuneen lain antamisen muistojuhla.
Apostolien teoissa kerrotaan, että Jeesuksen opetuslapset saivat ensimmäisenä helluntaina Pyhän Hengen lahjan ja suuri joukko ihmisiä kastettiin. Alkuseurakunnan lukumäärä kasvoi tuolloin noin kolmellatuhannella.
Raamatusta ehkä muistamme, miten oli kulunut kymmenen päivää ylösnousseen Jeesuksen viimeisestä ilmestyksestä opetuslapsilleen. Apostolien tekojen toisessa luvussa todetaan, että:
”...opetuslapset näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.” (Ap.t 2:3-4).
Paikalla oli ihmisiä useiden kansojen keskuudesta, joista jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. Ihmiset hämmästelivät ja jotkut pilkkasivat heitä juopuneiksi.
Tapahtuman myötä ensimmäiset Jeesukseen uskovat juutalaiset, messiaaniset astuivat suljettujen ovien takaa julkisuuteen. Usko ei enää ollut vain yksityisten ihmisten asia, vaan kosketti laajempaa yhteisöä. Jeesuksen lupaus Pyhästä Hengestä tuli ihmisten keskelle.
Opetuslapsille Pyhän Hengen vuodattaminen oli merkki siitä, että Jeesus vaikutti heidän keskuudessaan eikä ollut jättänyt seuraajiaan. He olivat juutalaisista koostunut alkuseurakunta, joka julisti, että Jeesus on Messias, Jumalan lupaama Pelastaja ja Vapahtaja.
Ensimmäiset uskovat herättivät nopeasti huomiota, sillä he esiintyivät Pietarin ja Johanneksen johdolla rohkeasti, tekivät ihmeitä ja puhuivat kielillä.
Pietari ja muut varhaiset uskovat noudattivat juutalaisia lakeja sekä kävivät säännöllisesti rukoilemassa temppelissä. He erosivat muista juutalaisista lähinnä vain siinä, että he uskoivat Messiaan jo tulleen. Juutalaisuuteen oli muodostunut uusi ryhmä, jonka julistuksen sisältönä oli ylösnoussut Jeesus Nasaretilainen. Ulkopuoliset käyttivät heistä pilkkanimeä nasaretilaisten lahko.
On arvioitu, että Jeesuksen aikana juutalaisia oli noin kahdeksan miljoonaa eli vajaat kymmenen prosenttia Rooman suurvaltakunnan väestöstä. Valtaosa heistä asui silloisen Juudean maakunnan ulkopuolella eli diasporassa. Useimmissa valtakunnan itäosan kaupungeissa oli synagoga.
Korkea moraali, keskinäinen solidaarisuus sekä usko yhteen Jumalaan kasvattivat juutalaisuuden suosiota ja toivat sille tuohon aikaan käännynnäisiä. Lisäksi heitä lähellä oli suurempi ryhmä, ”jumalaapelkääväisiä”, jotka noudattivat käskyjä, mutta eivät ympärileikkauttaneet itseään. Alkuseurakunnan sanoma levisi tämän ryhmän kautta juutalaisuuden ulkopuolelle. Vähitellen yksittäisiä pakanoita siirtyi Jerusalemin alkuseurakuntaan, mutta varsinainen läpimurto tapahtui Antiokiassa. Tähän oli vaikuttamassa Pietarin näky, joka antoi viitteen siitä, että Jeesuksen sanoma oli tarkoitettu myös juutalaisuuden ulkopuolelle.
Antiokiassa muodostui seurakunta, jossa kreikkalaiset olivat enemmistönä. Kaupungissa Jeesuksen seuraajia ensimmäisen kerran kutsua kreikan kielellä kristityiksi, mikä oli merkki siitä, etteivät ulkopuoliset pitäneet heitä juutalaisena lahkona vaan uutena yhteisönä.
Pyhän Hengen vuodatus tapahtui juutalaisen juhlajakson lopussa. Juutalaisuudessa on kaksi erityisen vilkasta juhla-aikaa, kevät ja syksy. Tällaisia vaellusjuhlia ovat keväällä pääsiäinen ja viikkojuhla, shavuot eli helluntai sekä syksyllä lehtimajanjuhla. Koska näillä juhlilla on alunperin ollut pyhiinvaelluksen luonne, tänäkin päivänä monilla uskonnollisilla juutalaisilla on tapana vierailla pääkaupungissaan, jossa oli aikoinaan heidän uskonnollinen keskuksensa, temppeli. Nykyisin temppelistä muistuttaa sen läntinen suojamuuri, jota kutsutaan myös Itkumuuriksi.
Viikkojuhlaa vietetään seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen. Shavuot muistuttaa siitä, kun Mooses sai lain eli Tooran Siinain vuorella. Se on myös sadonkorjuujuhla ensimmäisen vehnäsadon kunniaksi. Juhla myös ilmoittaa kesän alkaneen.
Raamatun viidessä Mooseksen kirjassa juhlaan viitataan useilla muillakin nimillä. Puhutaan leikkuujuhlasta ja ensimmäisten hedelmien juhlasta
Muinaisessa Israelissa sadonkorjuu aloitettiin ohran leikkaamisella pääsiäisen aikaan ja päätettiin vehnänkorjuuseen shavuotina, joka oli siten viljasadon korjaamisen päättävä juhla samalla tavalla kuin lehtimajanjuhla päätti hedelmien sadonkorjuun. Toisessa Mooseksen kirjassa israelilaisia kehotetaan tuomaan pyhäkköön vapaaehtoisena uhrina maan parhaat antimet.
Juutalaisten viikkojuhlan uskonnollisiin perinteisiin kuuluu mm. yön valvominen synagogassa Tooraa lukien. Muualta Vanhasta testamentista luetaan otteita. Ruutin kirja luetaan kokonaan, koska sen tarina sijoittuu sadonkorjuun aikaan. Koti, koulut ja synagoga on tapana koristella kasveilla ja kukilla.
Usein helluntai jää pääsiäisen ja joulun varjoon, vaikka sen sisältö on hengellisesti erittäin merkittävä. Monissa kielissä sana helluntai tarkoittaa 50. päivää pääsiäisestä. Israelilaisten kulku Punaisen meren ylityskohdasta Siinain vuorelle, jossa laki annettiin, kesti myös 50 päivää. Suomen kieleen helluntai on tullut ruotsin sanasta helgdag, pyhäpäivä.
Suomessa helluntai käsitti vielä 1700-luvulla neljä perättäistä pyhää. Nykyään helluntai on luterilaisessa Suomessa yksipäiväinen, mutta useissa muissa kristillisissä maissa kaksipäiväinen.

© HEIKKI KANGAS
Israel