Radio Dei 1

Viikko 17/ 26.04. 2007

Israelin arabikansanedustajaa epäillään valtionpetoksesta

Minulla oli parin viikon tauko Radio Dein raporteissa, kun matkustelin huhtikuun aikana suomalaisturistien kanssa Israelin lisäksi Jordaniassa. Reissaaminen ja ennen muuta keskustelut paikallisten ihmisten kanssa avartavat tavattomasti näkemyksiä.

Viime viikkoina onkin ollut taas yllin kyllin keskusteltavaa Lähi-idän politiikan venkuroista. Pääsiäisviikolla kerroin, miten amerikkalaiset yrittävät saada Syyriaa ja Israelia palamaan rauhanneuvotteluihin. Asia on kovin vaikea, vaikka Syyrian presidentti Bashar Assad onkin ilmaissut haluaan neuvotteluihin ilman ennakkoehtoja.

Israelin hallitus odottaa, että Syyria näyttää käytännössä rauhantahtoisuutensa ja estää esimerkiksi asekuljetukset Libanoniin Hizbollah –sissijärjestölle.
YK:n turvallisuusneuvosto vaati äskettäin riippumatonta selvitystä aseiden viennistä Syyriasta Libanoniin. Turvallisuusneuvosto esitti viime viikolla, että YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon lähettäisi asiantuntijoita tutkimaan laittomia kuljetuksia rajan yli.

Syyria kiistää aseistavansa Hizbollah-liikkeen taistelijoita. Maan hallitus vastustaa kuitenkin YK:n rauhanturvaajien siirtämistä eteläisessä Libanonissa Syyrian raja-alueelle.

Turvallisuusneuvosto hyväksyi viime kesänä päätöslauselman, jonka mukaan asetoimitukset Hizbollahille pitää pysäyttää. Israel on edellyttänyt Hizbollahin riisumista aseista viimekesäisen sodan jälkeen.

Syyrian ja Israelin viralliset rauhanneuvottelut katkesivat käytännössä 1990-luvun puolivälissä, jolloin Israel solmi rauhan Jordanian kanssa ja antoi palestiinalaishallinnon kanssa rauhan periaatejulistuksen.

Golanilla maitten välistä tulitaukolinjaa partio YK:n kansainvälinen rauhaturvajoukko, johon kuului vuoteen 1993 saakka myös satoja suomalaisia.

Tähän Golania ja Libanonia koskevaan uuteen rauhanyritykseen toi lisäväriä viime viikon lopulla Israelin parlamentista eronnut arabi Azmi Bishara, joka on muuttanut ulkomaille.

Bishara ilmoitti erostaan Egyptin Kairossa ja sanoi jäävänsä toistaiseksi ulkomaille Israelissa vallitsevan rasistisen ilmapiirin takia. Todellinen syy on kuitenkin siinä, että Bisharaa odottaa oikeusjuttu. Hänen nimittäin epäillään välittäneen sotilasstrategisia tietoja Hizbollah –sisseille Libanoniin viime kesän sodan aikana. Israelin poliisi on aloittanut rikostutkimuksen Bisharaa vastaan.

Bishara on tehnyt paljon matkoja Syyriaan ja Libanoniin, jotka eivät ole solmineet rauhaa Israelin kanssa. Vihollismaihin tehdyistä vierailuista huolimatta Bishara on välttynyt syytteiltä parlamentaarisen koskemattomuutensa takia.

Bishara kuului Balad-puolueeseen, jolla on kolme paikkaa 120-jäsenisessä parlamentissa eli knessetissä. Israelissa on kaikkiaan 12 arabikansanedustajaa. Balad vaati muun muassa, että Israelia ei määriteltäisi juutalaiseksi valtioksi ja että Gazaan ja Länsirannalle luodaan palestiinalaisvaltio. Bishara on ollut epäilysten kohteena maanpetokseen vihjailevista asioista ennenkin. Hän on Israelin naapurimaissa vieraillessaan antanut Israelia vastaan taistelevista järjestöistä myönteisiä lausuntoja ja tukenut terrori-iskujen käyttöä Israelin kukistamiseksi.

Bishara on sanonut palaavansa kotiinsa Israeliin, vaikka monet arvioivat hänen asettuvan Syyriaan. Nähtäväksi jää, millaisen tuomion maanpetoksesta epäilty entinen kansanedustaja saa. Erityisesti oikeiston parlamentaarikot ovat jo pitkän aika vaatineet Bisharaa oikeuden eteen vihollista liehakoivista lausunnoista. Lisäksi vaaditaan Bisharan tulevan kansanedustajaeläkkeen pidättämistä.

Viikko 14/ 05.04. 2007

Syyrian ja Israelin uusista rauhanneuvotteluista spekulaatiota

Pääsiäisviikon suuri uutinen saatiin Israelissa mutkan kautta. Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi kävi kuluvalla viikolla Lähi-idässä ja tapasi diplomaattiretken huipennukseksi Syyrian presidentin Bashar Assadin, joka Pelosin mukaan on valmis aloittamaan rauhanneuvottelut Israelin kanssa. Lisäpontta tähän lähentymiseen Syyria sai ilmeisesti Arabiliiton tuoreesta huippukokouksesta, jossa Israelin tunnustamisen edellytyksenä pidettiin sitä, että osapuolet vetäytyvät vuoden 1967 rajoille.

Pelosi vei Assadille viestin Israelin pääministeriltä Ehud Olmertilta, joka on puolestaan vakuuttanut Israelin valmiutta neuvotteluihin. Olmert kuitenkin odottaa, että Syyria näyttää käytännössä rauhantahtoisuutensa ja estää esimerkiksi asekuljetukset Libanoniin Hizbollah –sissijärjestölle.
Syyrian ja Israelin viralliset rauhanneuvottelut katkesivat käytännössä 1990-luvun puolivälissä, jolloin Israel solmi rauhan Jordanian kanssa ja antoi palestiinalaishallinnon kanssa rauhan periaatejulistuksen. Syyrian silloinen johtaja ja nykyisen presidentin isä Hafez al-Assad katsoi, että arabien yhteisiä vaatimuksia oli vesitetty, kun muilla rintamilla tehtiin sopimuksia, mutta Golanin ongelma jäi ratkaisutta. Hän toivoi Golanin niputtamista palestiinalaiskysymykseen ja Libanonin tilanteen ratkaisua vasta sen jälkeen. Syyria hallitsi käytännössä pitkään Libanonia pitäessään runsaimmillaan yli 20.000 sotilaan armeijaa maassa.

Israel on pitänyt Syyrian vaatimuksia kohtuuttomina. Se on pyytänyt Israelin täydellistä vetäytymistä Golanin ylängöltä, jonka Israel valloitti vuonna 1967.

Kun Lähi-idän rauhanprosessi oli myötätuulessa, diplomaatit huhusivat voimakkaasti, että Israelin ja Syyrian välillä oli jo alustavasti sovittu vetäytymisestä, mutta pääministeri Jitzak Rabinin murha pysäytti jatkoneuvottelut.

Israel puolestaan on viime aikoina vaatinut Syyriaa lopettamaan tukensa paitsi libanonilaiselle Hizbollahille myös palestiinalaiselle Hamas-järjestölle.
Yhdysvalloissa Pelosin Syyrian -vierailua on kritisoitu. Valkoinen talo syyttää Syyriaa terrorismin tukemisesta ja epäilee, että maa oli osallinen Libanonin ex-pääministerin Rafik Haririn murhaan. Viime vuonna Syyrian armeija joutui vetäytymään Libanonista niin sanotussa setrivallankumouksessa, kun Libanonin kristityt ja sunnimuslimit yhdessä vaativat Syyrian käskyvallan päättämistä. Libanonin suuri iranilaismielinen vähemmistö, Hizbollahin johdolla on vastustanut Haririn murhan kansainvälistä tutkimusta. Kiista on uhannut suistaa viime kesän sodasta toipuvan Libanonin uuteen sisällissotaan.

Täällä perheemme nykyisellä asuinpaikalla Golanin pienessä keskusasutuksessa Qatsrinissa kehitystä Syyrian kanssa seurataan jännityksellä ja huolestuneina. Qatsrinin ja Golanin evakuointi merkitsisi noin 15.000 juutalaiselle uuden kodin ja useille tuhansille uusien työpaikkojen etsimistä.

Alueelle jäisivät todennäköisesti druusit, joitten vanha polvi oli sotiin saakka Syyrian kansalaisia. Monet näistä noin 15.000 druusista ovatkin vuosien varrella osoittaneet mieltään Syyrian puolesta, vaikka noin puolet haluisi jatkaa Israelin kansalaisina.

Israel ja Syyria ovat virallisesti yhä sotatilassa. Tulitaukolinjaa partio YK:n kansainvälinen rauhaturvajoukko, johon kuului vuoteen 1993 saakka myös satoja suomalaisia.

Viime vuosien pienenä liennytyksen merkkinä voidaan pitää omenakauppaa. Golanin druusit ovat saaneet myydä hedelmiään Syyrian puolelle. YK on toiminut omenakaupan välittäjänä.

Nyt ainakin Israel toivoisi, että YK voisi välittää suurempia sopimuksia. Yhtenä isona haaveena Israelissa on täydet diplomaattisuhteet ja kaupan avautuminen Syyriaan. Tämä taitaa kuitenkin olla vielä kaukainen unelma.

Ylös