No 9/ RADIO DEI 27.02. 2006
Israelissa
odotetaan turismin vahvaa uutta nousua
Israelin matkailussa odotetaan paluuta
1990-luvun huippuvuosiin, vaikka palestiinalaisalueitten vaaleissa
ääriliike Hamasin voitto toikin tienoolle uuden, yllättävän
epävarmuustekijän.
Joka tapauksessa hotellien huonevaraukset ja bussifirmojen ajotilaukset
ovat taas hyvin vahvassa nousussa. Samoin ravintolat ja myymälät
valmistautuvat kuumeisesti tulevaan kevätsesonkiin ehostamalla tilojaan
eri puolilla maata. Itse asiassa sesonki on jo alkanut maan eteläisessä
osassa, Punaisen meren ranta- ja sukelluslomien keitaassa Eilatissa.
Viime vuonna Israelissa vieraili turistiministeriön vahvistamattoman
tilaston mukaan noin kaksi miljoonaa ulkomaalaista, missä on kasvua
edellisvuoteen liki 30 prosenttia. Suurin määrä, reilut 400.000
matkailijaa tuli Yhdysvalloista. Pohjoismaittenkin osuus on pikkuhiljaa
normalisoitumassa reilun neljän vuoden väkivalta-aallon jälkeen. Vuonna
2005 Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta kävi Israelissa noin
45.000 matkaajaa. Suomalaisten osuus oli vajaat 8.000.
Turistimäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa erityisesti Aasian
maista kuten Koreasta, Japanista ja Kiinasta. Suurempaan kiinalaisten
saapumiseen Israelin hallitus on pyrkinyt valmistautumaan mm. etsimällä
lehti-ilmoituksin kiinankieltä taitavia ihmisiä, jotka voisivat
osallistua turistiministeriön opaskoulutukseen.
Tänä vuonna turistiministeriön odotukset ovat yli 2,5 miljoonaa
matkaajaa. Näistä turisteista monet haluaisivat viedä osan
matkabudjetistaan palestiinalaisalueille Jerikoon, Betlehemiin,
Hebroniin ja Nablusiin, joka raamatullisena aikana tunnettiin Sikeminä.
Turvallisuustekijät rajoittavat kuitenkin yhä matkustusta näihin
historiallisiin kaupunkeihin, vaikka joulun alla Israelin
matkailuministeriö avasikin palestiinalaishallinnon kanssa uuden
toimiston Rachelin raja-asemalle Jerusalemin ja Betlehemin välille
helpottaakseen pyhiinvaeltajien rajanylitystä. Viime joulun tienoossa
Betlehemissä kävi pitkästä aikaa useampia kymmeniä tuhansia
matkailijoita eri maista. Se oli yksi hyvä merkki palestiinalaisille
palautuvista taloudellisista mahdollisuuksista.
Viime viikolla työnsä aloittanut palestiinalaisten uusi parlamentti ja
presidentti Mahmoud Abbas eivät ole vielä päässeet vahvistamaan
ääri-islamilaisen Hamasin hallituskokoonpanoa. Näin ollen linjaukset
esimerkiksi matkailun elvyttämiseksi on laatimatta. Vaikka
rauhanneuvottelut ovat pitkään olleet jäissä, edellisen hallituksen
matkailuministeri ehti jo vahvistaa yhteistyösuunnitelmia Israelin
kanssa. Nyt uusien hankkeitten toteutus on jäissä, sillä Israelin
hallitus ei kykene yhteistyöhön Hamasin kanssa, joka edelleen hinkuu
aseellista taistoa ja Israelin tuhoa.
Israelin kaikkien aikojen matkailuennätys tehtiin vuonna 2000. Ennen
palestiinalaisten syksyisen kansannousun alkua, maassa ehti käydä yli
2,5 miljoonaa ulkomaalaista, jotka toivat maahan noin 4 miljardia euroa.
Edelliset ennätykset tilastoitiin 1990-luvun puolivälissä, jolloin
rauhanprosessi eteni suotuisasti. Israel solmi rauhan Jordanian
kuningaskunnan kanssa ja vahvisti rauhan periaatejulistuksen Palestiinan
vapautusjärjestön, PLO:n kanssa. Nuo sitoumukset kasvattivat tasaisesti
Israel -matkailua jopa arabimaista. Israelista on silti aina käynyt
moninkertainen määrä turisteja arabivaltioissa kuin päinvastoin.
Tuolloin odotukset ja ulkoiset olosuhteetkin olivat niin suotuisat, että
turistiministeriö laskeskeli vuotuisen matkailijamäärän kipuavan
pysyvästi yli 4 miljoonan vuoteen 2005 mennessä.
Suuret odotukset kohdistuvat erityisesti kristittyjen ryhmiin. Paavi
rohkaisi katolisia tekemään pyhiinvaelluksia Israeliin ja kävi itse
maassa keväällä 2000. Muun muassa Nasaretin kaupunki valmisteli suuren
Jeesuksen syntymäjuhlan, mutta ei ehtinyt nauttia matkailuprojektin
hyvistä hedelmistä kuin puolisen vuotta, kun rauhanprosessi Israelin ja
palestiinalaisten välillä herkesi.
Jordanian matkailu sai rauhan vuosina voimakkaan sysäyksen.
Israelilaisten ohella sadattuhannet ulkomaalaiset ihastuivat Petran
rauniokaupunkiin ja Jordanian karun kauniiseen vuoristoon.
Jordania pyrki Israelin vakavaksi kilpailijaksi ja samalla
yhteistyökumppaniksi matkailussa. Maat suunnittelevat esimerkiksi
yhteisen kansainvälisen lentokentän avaamista Eilatin ja Akaban
tuntumaan Punaisen meren rannalla.
Jordania kaavaili Kuolleelle merelle neljää suurta hotellia, joihin piti
rakentaa Israelin esimerkin mukaan kylpyläpalveluita sekä yhteensä yli
1600 huonetta. Tämä hanke kuitenkin lykkääntyi levottomuuksien vuoksi.
Israelin puolella Kuolleen meren rannalla on nykyisin noin 4000
hotellihuonetta.
Israelin vahvimpia valtteja kaupankäynnissä on korkean teknologian
osaaminen. Eri elinkeinojen innovaatiot ovat jokapäiväisiä ja
tilastojen mukaan peräti 24 prosentilla Israelin työvoimasta on
yliopistotutkinto. Siksi on ollut hyvin luonnollista, että Israel toimii
isäntänä korkean osaamisen konferensseille. Tänä vuonna tänne on tulossa
kymmenkunta suurta kansainvälistä kokousta, joissa käsitellään mm.
maatalouden, lääketieteen, biologian, muoviteollisuuden, tietoliikenteen
ja meteorologian uusia tutkimustuloksia.
Lähi-idässä on moninaista erikoisosaamista, jota Israel ja sen
arabinaapurit voisivat yhdessä hyödyntää rauhan oloissa. Valitettavasti
vain harvat arabimaailman ekspertit uskaltavat nykyisin käydä
neuvotteluja tai tehdä kauppoja israelilaiskollegojen kanssa. 1990-luvun
puolivälissä oli hyvä alku, mutta nyt joudutaan odottamaan pitkään
todellisia tuloksia.
© HEIKKI KANGAS
Israel
4 4 4
4
No 8/ RADIO DEI
20.02. 2006
Islamin ja kristinuskon suhteesta
Läntisten tiedotusvälineitten
ulkomaanaineistosta on kuukauden ajan vienyt leijonanosan
lintuinfluenssateeman ohella Muhammed –kuvat. Ja näyttää siltä, että
aihe ei unohdu vielä pitkään aikaan.
Tilanteen rauhoittamiseksi monet mediat ovat taustajutuissaan aivan
oikein muistuttaneet, että suurin osa maailman yli miljardista
muslimista elää rauhanomaisesti. Vaikka Tanskasta alkanut pilakuvakohu
on sytyttänyt raivokkaita mielenilmauksia, monet länsimaisista
analyytikoista on sitä mieltä, että useimmat muslimit eivät lähde
kaduille eivätkä kannata terrori-iskuja. Esimerkiksi suomalainen
islamtutkija Jaakko Hämeen-Anttila sanoo, ettei edes
äärimuslimeja ole syytä samastaa terroristeihin, vaikka osa
terroristeista väittääkin puolustavansa islamia. Äärimuslimi ihannoi
kyllä yhteiskuntamallia, jossa noudatetaan islamiin perustuvaa lakia,
mutta kaikki heistä eivät pyri tavoitteeseen väkivallan keinoin.
Mikä sitten on oikea suhtautumistapa, jos äärimuslimit julistavat
toimivansa islamin nimissä. Eikö silloin ole nähtävä, että
väkivaltaisuuden juuret ovat kuitenkin syvällä uskonnollisessa
ajattelussa. Onko siitä vaiettava?
Politiikan erikoistutkija Tuomo Melasuo Tampereen yliopiston
rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta totesi äskettäin Yleisradion
ajankohtaisraportissa, että väkivaltaisten mielenilmausten taustalla
piilee sotkuinen vyyhti politiikkaa ja muun muassa miehitysten
sävyttämää historiaa, ei niinkään uskonto. Hänen mielestään lähes mitä
tahansa voi tarvittaessa perustella uskonnolla. Esimerkiksi Syyrian
melko maallistunut ja kovaotteinen hallitus on ruokkinut viime viikkoina
Euroopan vastaisia mielenosoituksia.
Melasuon mukaan Syyrian hallitus halusi lähettää eurooppalaisille
viestin, jonka mukaan autoritaarisen hallituksen vaihtoehto olisi
uskonnollinen mellakointi ja kaaos. Suomalaistutkijan israelilaiset
kollegat ovat samoilla linjoilla. Israelilaiset kuitenkin lisäävät, että
Syyria pyrkii palestiinalaisen ääriliike Hamasin ja Iranin tapaan
siirtämään huomiota pois omista ongelmistaan, jotta ne voisivat jatkaa
aseistautumistaan Israelia vastaan.
Ääri-islamisteille pilakuvakohu on tarjonnut mahdollisuuden levittää
omaa teologiaansa, koska etenkin Euroopassa liberaalilla islamilla on jo
vahva jalansija.
Vaikka vanhoihin arvoihin ja tapoihin pitäytymistä esiintyy paljon
kristinuskonnossakin, tappaminen tai sillä uhkaaminen ei kuulu
kristilliseen oppiin. Toki nimikristillisyyden nimissä tehtiin paljon
pahaa erityisesti pimeällä keskiajalla, jolloin mm. inkvisitio surmasi
valtavat määrät ihmisiä ja ajoi juutalaisia ulos Euroopasta. Tuon ajan
vaikutteena poltettiin lisäksi harhaoppisina pidettyjä kirjoja. Tässä
ajassa pyhiä arvoja pilkkaava kirja ei saa kristittyjen uskonnollisia
johtajia kuitenkaan muslimien tapaan julistamaan kuolemantuomiota
kirjoittajalle.
Kristinusko, islam ja niitä vanhempi juutalaisuus ovat kaikki syntyneet
täällä Lähi-idässä. Ne perustuvat paitsi yhteen Jumalaan, myös moniin
samankaltaisiin katsomuksiin. Historia ja politiikka ovat kuitenkin
hiertäneet vuosisatojen ajan uskontojen välejä.
Maailman liki 6,5 miljardista ihmisestä noin kolmannes on nimellisesti
kristittyjä. Muslimeja on viidennes eli yli 1,3 miljardi. Juutalaisia on
rohkeimpienkin arvioitten mukaan vain vajaat 20 miljoonaa.
Olennaisin yhteinen piirre näissä kolmessa uskonnossa on usko Jumalaan,
joka on luonut maailman ja jolle ihminen on vastuussa teoistaan.
Kaikissa näissä uskonnoissa korostuu eettisyys: ihmisen kuuluisi elää
oikeassa suhteessa Jumalaan ja lähimmäisiinsä. Nämä opetukset nousevat
pyhinä pidettyjen kirjoitusten, juutalaisille ja kristityille Raamatun
ja muslimeille Koraanin pohjalta. Yhteisiä hahmoja uskonnoille ovat
esimerkiksi Abraham ja Mooses. Islamin syntyvaiheissa islamia jopa
pidettiin kristillisenä harhaoppina.
Tärkein ero islamin ja kristinuskon välillä on suhtautumisessa
Jeesukseen. Jeesus on Koraanissa yksi suurista profeetoista ennen
Muhammedia. Islam on jyrkästi sitä mieltä, että yhden, ainoan Jumalan
rinnalle ei saa asettaa ketään muuta. Islam pitää kristillistä
kolminaisuusoppia jumalanpilkkana.
Tunnustavat kristityt taas eivät voi hyväksyä sitä, että Jeesuksen
jälkeen olisi tullut uusi profeetta, joka korjaa juutalaisten ja
kristittyjen ilmoituksessa pieleen menneet kohdat ja pitää uutta
uskontoa täydellisenä.
Koraani on selvästi lakihenkisempi kuin kristittyjen Uusi testamentti ja
muistuttaa enemmän Vanhaa testamenttia. Koraanissa annetaan selkeitä
sääntöjä ihmisten kanssakäymisestä. Osa islamin omista
erikoistuntijoistakin myöntää, että esimerkiksi uskonnossa yleisesti
käytössä olevat pukeutumisohjeet kuten naisten huntujen käyttö on
myöhempää perua.
Koraanin säädösten tulkinnasta on monissa islamilaisissa maissa tullut
osa yhteiskunnallista alistamista ja vallankäyttöä. Koraani esimerkiksi
sallii neljä vaimoa, mutta myös korostaa, että miehen täytyy olla
tasapuolinen vaimoilleen. Kirja antaa muutenkin paljon mahdollisuuksia
tulkita, että naisen asema on miehen alapuolella ja toisaalta
”vääräuskoiset”, jotka eivät alistu islamille, on mahdollista kukistaa
väkivalloin.
Islamissa kuten kristinuskossakin on tietenkin oppikiistoja ja erilaisia
näkemyksiä. Osa tulkitsee pyhiä tekstejä väljästi, osa tiukasti. Näkyviä
ylilyöntejä tulee siitä, kun rivimuslimi suhtautuu vakavasti Koraanin
ohjeisiin, joita monet oppineet ovat tulkinneet väkivaltaan
kannustavasti.
Islam pitää arabiankielistä Koraania Jumalan ilmoituksena, joka on
säilynyt sanasta sanaan. Täysin totena islamissa pidetään lisäksi
profeetta Muhammedin elämään liittyvää perimätietoa. Tämän vuoksi
Muhammediin kohdistuva pilailu on rinnastettavissa jumalanpilkkaan.
Tämä ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä, että islamin perusopetuksesta
puuttuu usko kertakaikkiseen syntiuhriin, Jeesukseen. Vaikka Koraanin
suurat eli luvut aloitetaankin Armollisen Armahtajan nimeen, uskonnosta
puuttuu luottamus aidosti armolliseen Vapahtajaan, jonka suosiota ei voi
ansaita omilla teoilla.
©
HEIKKI KANGAS
Israel
4 4 4 4
No 7/ RADIO DEI
13.02. 2006
Iran
jatkaa ydinaseen valmisteluja samaan aikaan,
kun kiista Muhammed kuvista syvenee
Iranin ydinohjelma ja sen rinnalla
kuumentunut kiista profeetta Muhammedia esittävistä pilakuvista nähdään
Yhdysvalloissa tarkoituksellisena provosointina länttä vastaan.
Ulkoministeri Condoleezza Rice syytti viime viikolla Irania ja
Syyriaa kuvamellakoiden tietoisesta lietsonnasta. Ricen mielestä maat
käyttävät tilannetta hyväkseen toteuttaakseen omaa länsimaiden vastaista
politiikkaansa. Ulkoministerin mukaan maat on saatava vastuuseen
teoistaan.
Presidentti George Bush on puolestaan kehottanut kaikkia maita
tekemään voitavansa tilanteen rauhoittamiseksi. Hän vetoaa etenkin
johtajiin niissä muslimimaissa, joissa mellakat ovat yltyneet
väkivaltaisiksi. Bush vaatii suojelemaan länsimaisia diplomaatteja,
jotka monissa maissa ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi.
Iranin kanssa amerikkalaisilla on ollut huonot välit vuodesta 1979
lähtien, jolloin shiamuslimit syrjäyttivät shaahin ja nostivat valtaan
uskonnollisen vallankumousneuvoston. Syyrian kanssa Yhdysvaltojen
hallituksen suhteet tulehtuivat viimeisen Irakin sodan yhteydessä, kun
Syyria osoitti tukensa Saddam Husseinin hallitukselle.
Kanssakäyminen kärjistyi entisestään vuosi sitten, kun Libanonin
vaikutusvaltainen entinen pääministeri Rafik Hariri murhattiin.
Syyrian hallitus on vahvasti epäiltynä teon suunnittelusta.
Israelin hallitus on jo vuosien ajan varoittanut Iranin asevarustelusta
ja pyrkimyksestä ydinasevallaksi. Aihe nousi kuitenkin vasta viime
vuonna suureksi uutiseksi. Kiista on syventynyt ja saanut uusia
ulottuvuuksia, kun Iranin uskonnolliset johtajat ovat uhanneet Israelin
olemassaoloa.
Uusin käänne tuli tämän kuun alussa, kun kansainvälisen
atomienergiajärjestön, IAEA:n tarkkailijat kertoivat, että Iran on
aloittanut uudelleen valmistelut uraanin rikastamiseksi yhdessä
ydinvoimaloistansa. Tarkkailijat eivät ole voineet kopioida dokumentteja
tai haastatella ydinlaitosten keskeisiä tutkijoita. Rikastettua uraania
voidaan käyttää ydinpommin valmistamiseen. Länsimaat ovatkin syyttäneet
Irania ydinaseen kehittelemisestä, mutta Iran toistaa käyttävänsä
ydinenergiaa vain rauhanomaisiin tarkoituksiin.
Uutistoimistoille antamissaan lausunnoissa IAEA:n tarkkailijat ovat
kuitenkin viime viikkoina huomauttaneet, että Iranista löydetyt
asiakirjat paljastavat, miten Iranin ydinohjelman tarkoitus on
nimenomaan tehoaseen valmistaminen. Israel on varoittanut kansainvälistä
yhteisöä tästä jo useiden vuosien ajan. Yhdysvaltojen hallitus on
luvannut tukensa Israelin puolustusohjelmalle, jos se haluaa toimia
Iranin kasvavan uhan edessä. Israelin hallitus on muistuttanut, ettei se
voi vain seurata sivusta Iranin ydinaseen valmistusta. Jollei
kansainvälinen yhteisö toimi, Israel todennäköisesti toimii. 1980-luvun
alussa Israel esti Irakin ydinaseen pommittamalla ydintutkimuslaitoksen
hajalla.
Presidentti Bush ojensi äskettäin tiukasti Iranin presidenttiä
Mahmoud Ahmadinejadia uhittelusta Israelille. Iranin johtaja on mm.
väittänyt Hitlerin Saksan holokaustia myytiksi ja muistuttanut, että
koko islamilaisen maailman velvollisuus on tuhota Israelin valtio
Lähi-idästä. Hän pitää länsimaita vastuussa juutalaisongelmasta ja
haluaisi ”korjata” tilanteen siten, että Euroopan maat ja Yhdysvallat
vastaanottavat Lähi-idän juutalaiset.
Euroopan unioni, USA, Kiina ja Venäjä ovat sopineet Iranin ydinohjelman
viemisestä YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn maaliskuussa. Vaikka
neuvosto on sopinut asian käsittelystä, on vielä epäselvää, miten
pysyvistä jäsenmaista Venäjä ja Kiina aikovat äänestää, jos päädytään
ehdottamaan pakotteita Iranille. Joka tapauksessa kun
atomienergiajärjestön loppuraportti valmistuu parin kuukauden sisällä,
vasta sen jälkeen ratkaistaan lopulliset sanktiot Irania vastaan. Iran
kiivailee, ettei sillä ole aikomustakaan pyörtää päätöstään ydinohjelman
jatkamisesta painostuksen edessä.
Venäjä on suhtautunut vastahakoisesti pakotteiden määräämiseen, koska se
auttaa Irania rakentamaan maan ensimmäistä atomireaktoria. Kiina
puolestaan saa Iranilta öljyä. Venäjä on mm. ehdottanut, että se
rikastaisi laitoksissaan Iranin tarvitseman uraanin ja tällä tavoin
valvoisi, että Iranin hanke on rauhanomainen.
Iran on kriisin syvetessä jo kieltänyt yllätystarkastukset
ydinlaitoksissaan ja poistanut niistä valvontakamerat. Iran on vihjannut
lisäksi leikkaavansa öljyn vientiä. Iran on maailman neljänneksi suurin
öljyn viejämaa.
EU, Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä hyväksyivät aiemmin Irania koskevan
asiakirjan uuden muotoilun, jonka tarkoituksena oli saada laaja tuki
aloitteelle YK:ssa. Tekstissä on Egyptin vaatimuksesta kohta, jossa
Lähi-itä määrättäisiin kokonaan vapaaksi ydinaseista. Israel on
kieltänyt nämä Egyptin tavoitteet ennen kuin Israelin kaikki naapurimaat
tunnustavat Israelin olemassaolon ja suostuvat rauhaan juutalaisten
kanssa.
USA:n presidentti Bushin mukaan maailma ei suvaitse Iranille ydinaseita
ja nykyisessä tilanteessa tarvitaan entistä syvempiä diplomatian
keinoja. Yksi näistä keinoista ovat pakotteet Irania vastaan.
Tällä hetkellä tarvitaan kuitenkin kaikilta osapuolilta suurta
herkkyyttä, koska islamilainen maailma käy kuumana ja syyttää länsimaita
Muhammed –kuvien vuoksi islamin vastaisesta ristiretkestä. Ääriryhmät
kuten Hizbollah ja Hamas ovat saaneet tästä aiheen syyttää koko
vyyhdestä juutalaisia. Ne näkevät, että kiistassa on kyse sionistien
salaliitosta, joka tähtää sodan lietsomiseen islamin ja kristinuskon
välille. Salaliitto on tuttu antisemitistinen syyte, jonka juutalaiset
saavat aika ajoin niskoilleen toimivat he sitten niin tai näin.
©
HEIKKI KANGAS
Israel
4 4 4 4
No 6/
RADIO DEI 06.02. 2006
Kohu
Muhammed -kuvista
kiihtynyt maailmanlaajuiseksi
Profeetta Muhammedia esittävistä pilapiirroksista raivostuneet
mielenosoittajat olivat menneen viikon aikana hurjina mm. Indonesiassa,
Pakistanissa, Afganistanissa ja Libanonissa. Viimemainitussa
mellakoitsijat sytyttivät tuleen Tanskan konsulaatin. Viikon vaihteessa
levottomuudet levisivät lisäksi Turkkiin ja Syyriaan, joissa myös
hyökättiin pohjoismaalaisten edustustoja vastaan.
Useissa islamilaisissa maissa kaduilla rynnineet ihmiset ovat purkaneet
kiukkuaan piittaamatta kansainvälisen yhteisön ja jopa islamin omien
järjestöjen kehotuksista lopettaa väkivaltaisuudet.
Turkissa viikon vaihteen aikana mielenosoittajat mm. polttivat Tanskan
lipun ja heittelivät poliiseja kananmunilla. Uutistoimiston Anatolian
mukaan mellakan takana oli äärioikeistolainen ryhmä, joka tuomitsi
Tanskassa julkaistut profeetta Muhammedin
pilapiirrokset ylimieliseksi teoksi, joka sotii ihmiskunnan
yhteisiä arvoja vastaan.
Monissa maissa viranomaiset joutuivat kiristämään turvatoimia
pohjoismaisten lähetystöjen ympärillä sen jälkeen kun mielenosoittajat
hyökkäsivät kolmen maan edustustoihin mm. Syyriassa ja Libanonissa selä
Indonesiassa. Tanskan ohella mielenilmausten kohteeksi ovat joutuneet
Ruotsin ja Norjan edustustot.
Vaarallisin tilanne syntyi Beirutissa, jossa Tanskan konsulaatti
sytytettiin tuleen. Tuhannet muslimit yrittivät Libanonin pääkaupungissa
tunkeutua edustostorakennukseen. Kahakassa loukkaantui useita kymmeniä
ja poliisit pidättivät useita kymmeniä mellakoitsijoita, joista yksi
kuoli hypätessään palavan konsulaattirakennuksen katolta.
Pilakuvaselkkaus ei ole uusia asia. Se sai alkunsa jo viime vuoden
syyskuun lopussa, kun suuri tanskalainen päivälehti Jyllands-Posten
julkaisi 12 pilakuvaa profeetta Muhammedista. Kolmisen viikkoa myöhemmin
yli kymmenen muslimimaan suurlähettiläät pyysivät tavata Tanskan
pääministeri Rasmussenin, joka tuossa vaiheessa kieltäytyi. Hän
piti tuolloin ja pitää edelleen pilakuvia sananvapauden asiana. Tämän
jälkeen Rasmussenia alkoivat tuosta haluttomuudesta tapaamiseen
arvostella mm. joukko entisiä tanskalaisia suurlähettiläitä.
Tämän vuoden alussa kiista alkoi laajeta, kun mm. norjalainen
kristillinen aikakauslehti julkaisi kuvat. Kuun lopussa Saudi-Arabia
kutsui suurlähettiläänsä Tanskasta kotiin ja maassa aloitettiin
tanskalais-ruotsalaisen meijerijätti Arlan tuotteiden boikotointi.
Levottomuudet ovat vain yltyneet, vaikka islamilaisten maiden järjestö
OIC kehotti jäseniään viikko sitten pitäytymään rauhallisissa
mielenosoituksissa. Järjestö kuitenkin vaati samalla Tanskaa
tuomitsemaan pilapiirrokset.
Tämän jälkeen tapahtumat ovat vyöryneet kiihkoisiksi eri puolilla
islamilaista maailmaa. Pilapiirrosten tekijät ovat joutuneet
piiloutumaan poliisin suojiin ja tanskalaiset ja norjalaiset sekä
pilapiirrosten julkaisua samoin sananvapauden nimissä puolustaneet
ranskalalaiset ovat joutuneet jättämään mm. palestiinalaisalueet, koska
heidän henkeään uhataan.
Aseistautuneet miehet hyökkäsivät myös EU:n toimistoon Gazassa ja
pitivät paikkaa hetken miehitettynä. Islamilaisten kiukku kasvoi viime
viikon loppupuolella, kun kuvat julkaistiin tammi-helmikuun vaihteessa
uusintoina monissa Euroopan maissa.
Juutalaiseen uskontoon liittyy islamin tavoin uskonnollissa yhteyksissä
kuvakielto. Osittain senkin vuoksi asiaa ei ole täällä Israelissa
suuresti revitelty tiedostusvälineissä. Israel haluaa myös kunnioittaa
maan noin miljoonan islmainuskoisen kansalaisen uskonnollisia tunteita,
jotka täällä kuohahtavat helposti muista syistä hallitusta vastaan.
Uskonnolliset tunteet ovat herkistyneet viime viikkoina, kun
ääri-islamilainen Hamas voitto palestiinalaisten parlamenttivaalit.
Palestiinalaisalueilla ja Israelin naapurimaissa Muhammed
–pilakuvat ovat kuohuttaneet miljoonia.
Yhdysvaltain hallitus syytti Syyriaa provosoinnista, kun
mielenosoittajien sallittiin maan pääkaupungissa Damaskoksessa sytyttää
Tanskan, Norjan ja Ruotsin suurlähetystöt tuleen. Valkoisen talon
tiedottaja totesi, ettei suurlähetystön polttoa ja massamielenosoitusta
olisi voinut tapahtua, jolle Syyrian hallitus olisi sitä hyväksynyt.
Tanska ja Norja kehottivat kansalaisiaan välittömästi poistumaan
Syyriasta. Tässä tulenarassa tilanteessa osoitti ehkä suurinta
”uhkarohkeutta” jordanilaislehden islaminuskoinen päätoimittaja, joka
salli julkaista kiistellyt kuvat. Hänet pidätettiin heti lehden
ilmestyttyä. Jordanian väestössä on muslimeilla selvä enemmistö.
Länsirannalla palestiinalaiset asemiehet sulkivat viikon loppuna Ranskan
kulttuurikeskuksen Nablusin kaupungissa. Ydinasejupakan keskuksessa
oleva Iran on muistuttanut, että sananvapauteen tulee sisältyä myös
vastuu. Maan hallitus kutsui Kööpenhaminan-suurlähettiläänsä kotiin.
Tanskan pääministeri on jatkuvasti korostanut, ettei hän voi pyytää
anteeksi Jyllands-Postenin kuvia, vaan anteeksipyynnön harkinta on
lehden oma asia.
Täältä Lähi-idän vinkkelistä maailmanlaajuiseksi paisunut kiista on
noussut sellaiseen aikaan, että taustalla saattaa olla hyvinkin
toisenlaiset poliittiset tarkoitukset. Islamilainen ääriliike Hamas ja
sen tavoitteita tukevat järjestöt eri puolilla maailmaa kiinnittävät
näinä aikoina mielellään huomio hetkeksi pois Lähi-idän keskeisestä
kiistasta palestiinalaisten ja Israelin välillä. Hamas voitti kaksi
viikkoa sitten vaalit ja sen tulisi muodostaa palestiinalaisille uusi
hallitus. Terroristiryhmä ei halua kuitenkaan edes kansainvälisen
painostuksen alla luopua aseista eikä Israelin tuhoamiseen tähtäävistä
lausumista.
Taustalla muhii myös Iranin ydinvoimakiista, joka aiotaan viedä YK:n
turvaneuvoston käsittelyyn. Iran on uhannut kostaa, mikäli turvaneuvosto
käsittelee asiaa ja varsinkin, jos se antaa tuomitsevan lausuman ja
määrää Irania vastaan talouspakotteita.
Islamilaisen maailman tavoitteena voi hyvin olla nostattaa kiista
entistä näkyvämmin lännen vastaiseksi propagandasodaksi. Ääriryhmistä
mm. Libanonissa operoiva Hizbollah on uhannut itsemurhaiskuilla sekä
Norjaa että Tanskaa. Järjestön johtaja totesi muutaman päivä sitten
libanonilaislehden haastattelussa, että vastineeksi pohjoismaitten
sananvapauden puolustukselle itsemurhaiskuja voidaan tulkita
ilmaisunvapaudeksi. Hizbollahin linjaa yhtyi myös palestiinalaisalueilla
toimiva Al Aksan marttyyrit ryhmä.
Kohusta huolestunut YK:n pääsihteeri Kofi Annan on toivonut
median kunnioittavan uskontoja. Annanin mukaan lehdistönvapautta ei
saisi käyttää tekosyynä uskontojen loukkaamiseen. Hän on sitä mieltä,
että lehdistönvapautta tulisi aina harjoittaa kaikkia uskontoja ja
niitten opinkappaleita kunnioittaen. Tässä palataan kuitenkin
ihmisoikeuksien peruskysymykseen. Pitääkö suvaitsevaisuuden nimissä myös
sallia väkivaltaan yllyttävä uskonnollisuus, josta Lähi-idässä ja
erityisesti Israelin ja palestiinalaisten kiistassa on viime vuosina
nähty surullisen paljon esimerkkejä.
© HEIKKI
KANGAS
Israel